Synti osa 2

Arki. Tervetuloa pyhä ihanuus!

Kolme päivää on ehdoton maksimi jaksaa olla jaksamatta mitään. Lepo on ansaittua, mutta rajansa se on makaamisellakin. Nyt sisälläni kumpuaa jo räjähtävää energiaa, jonka on päästävä purkautumaan.

Jääkaapin saranat kaivanneet öljyämistä. Niin on tiuhaan ovi käynyt kylmälaitteessa. Okkei, jouluun kuuluu ylen syöminen mutta nyt se on loppu! Loppu, loppu! Painoindeksin tarkkailu tällä nimenomaisella hetkellä ei ole suotavaa. Annetaan itselle armoa, palataan normaaliin ja katsotaan sitten saldo. Nyt ei uskalla....

Eilinen oli antoisa leffapäivä. Aamupäivällä katsoimme Juppen kans Skavabölen pojat. Kotimainen elokuva ei tuottanut pettymystä. Sain taas itkua tuhertaa ja isäpoikasyndrooma nosti päätään. Voi että!

Suosalon Martti teki hienon roolin. Yleensä humalaisen näytteleminen on keinotekoista ja tunnen aina myötähäpeää. Mutta Martti teki sen aidon uskottavasti. Kiitos suomalaiselle näyttelijälle, heiltä se jotakuinkin onnistuu, mutta katso esim. jenkkiördäystä. Huvittavaa. Heillä se ei toimi alkuunkaan. Leffa oli aika pitkä, hienoinen tiivistäminen olisi tehnyt siitä tehokkaamman. Mutta oli hyvä.

Illalla katsoimme Saiturin joulu animaation tai mikä lie maatio. Olipa huikea pläjäys. Tämä uusi tietotekniikka toi kuvan niin lähelle, että välillä tuntui kuin olisi itse ollut kuvassa. Niin taidokasta tekemistä, ei voi kuin ihmetellä. Mikähän on elokuvan ikäraja? Ei se mun mielestä sovellu lapsille? Mua ainakin pelotti...

Tarina on hieno ja opettavainen, tykkään tuommoista. Leffan päähenkilö muistutti jotenkin minua. Sanoinkin avokkeelle, tuossahan on mun vanhuuden kuva. Hänkin oli sitä mieltä.

Toisaalta tarinan opetus laittoi ajattelemaan. Tunnistan ja myönnän hienoisen negatiivisuuden itsessä. Turhaa? Hyvä uudenvuoden lupaus olisi antaa enemmän positiivisuutta elämälleni. Katso, mitä joku "lasten" leffa voikaan saada aikaan?! Jos et ole raitaa nähnyt, suosittelen. Katso ainakin toi pikku pätkä.....

Minulle on ilmaantunut ensimmäinen "vieras" lukija. Kaikki muut "jäsenet" ovat tuttuja, mutta nyt siis ensimmäinen ihan uusi tuntematon. Jännä tunne, niin jännä, että näin asiasta unta viime yönä. En mene unen yksityiskohtiin, kiitän vain lukijaani. Kiva, kiva. Jette kiva.

Istuin eilen tässä koneella ja tutkin hieman tätä blogi asiaa. Sain selville, että viime kesänä oli mm. palkittu seksuaalivähemmistöjen pitämiä blogeja? Anti ei ole suuren suuri ja minä en kaiketi kuulunut genreen? Menenkö enemmän tonne Marttaosastolle ja muuhun hömpötykseen. Ei se ole niin, löysin mm. Pinkin puutarhurin blogin. Tämä tämmöinenhän on niin juuri meitä. Hompsukkaa... Ja vielä viime kesänä en ollut Blogilistalla.

Hei, jos haluat tehdä minut onnelliseksi ja antaa blogilleni "näkyvyyttä" voisit käydä kirjautumassa Blogilistalle. Saisin sinne lukijoita, kuumuusasteeni olisi muuta kuin nolottava nolla... Kipaseppa, thänks! Tsiljoona thänks!

Tänään on maanantai. Just nyt on vielä hiiren hiljaista. Voiko koko kerrostalo nukkua vielä? Eikö ne ihmiset mene töihin? Töihin siitä! Kello on jo 06.35

Minulla on vapaapäivä! Vielä, huh. Tämä on ihan eri kuin pyhä joutilaisuus. Tänään mennään ihmisiin! Ostoskeskukseen notkuilee. Siistii!!! Äxsönii!!!

Syntien tunnustus osa 2.

Hyppää yli, jos et kestä lukea järkyttävää todellisuutta.

Minä..........................................................................................................................................................

..................................... olen tupakoinut!

Oli pakko tunnustaa! Jumalani, luojani, herrani, te kaikki pyhät! Antakee anteeks. Tämän kerran vielä. Olen heikko liha ja annoin periksi hitaalle murhalle. Vai onko se tappo?

Valo. Tunnelin päässä on valo. Menen kohti sitä ja huominen on uusi. Vielä tämä päivä ja palaan takaisin. Lopetan. Tiedän, teen elämästäni helvetin ja kärsin taas. Lopetan.

Miksi nikotiini on ystäväni. Miksi ei vihollinen? Olen onneton retale. Lyö minua! Heikko luuseri. Sietäisin hävetä. Onko järkee vai ei?

Tämän aamun avanto pitänee jättää väliin. Kävin eilen illalla uimassa ja kova tuuli on tehnyt rantaan korkeat kinokset niin, että kahlasin kainaloita myöten lumessa. Ei varsin mukavaa, kun jalassa on pikku pikku bikinit ja pelkät avantotossut. Hiukka viileetä ja hankalaa. Odotan iltaan, jospa Espoon kaupunki hoitaa hommat ja auraa uimareille polun hyytävään syleilyyn. Hope so...

Joko korjaisi joulun pois? Olisi tehokas aamutuimaan ja pistäisi hösseliks. Joutaisivat jo, kohta on juhannus. Sänkykin huokuu houkuttelevasti, nenäpäivä odottaa lukijaansa. Taidan tehdä niin. Tekisinkö? Vai jättäisikö tekemättä? Mitä mä nyt teen? Liikaa vapaaaaataaaaa.......