Mä sain sen! Ihanan keltaisen päiväunelman. Siinäpä on vasta kiva köllötellä. Pienen säätämisen jälkeen pääsin nauttimaan kepoisen köllöttelyn. Makasin kolme tuntia auringon ja tuulen hyväiltävänä. Mahtavaa, upeeta!
Hei, meillä on taas juhlat. Tai onko tämä vain sitä, kun ihmispolo on lomalla ja se on jatkuvaa juhlaa ja ilotulitusta. Kyllä vain. I think sou. Syötiin kevyt ja erittäin maittava illallinen. Ei ihan pitkän kaavan mukaan, aina ei jaksa vääntää kolmee lajia. Yksinkin hyvä riittää.
Siis syötiin keitetyt uudet perunat ( nyt alkaa pottu olla kohdallaan ) kotimaista kakkakuulia ja kermaviilikastike. Pöydän kunkku oli ehdottomasti itse savustettu kotimainen lohi. Njam. Sairaan hyvää. Ja kevyttä. Nautimme pullollisen Cavaa ja oltiin ihan et jees.
Tänään oli oikeesti niin kuuma, että meni toimintakyky. Sellaista päämäärätöntä haahuilua ja epätoivoista auringonottoa. Mutta otimmekin ihan kevyesti ja siirsimme kaiken rasittavan ( maton pesua, puusavottaa) vilpoisimmille ilmoille.
Mut hei, nyt on aika täydellinen ilta. Lämmin, kuuman kostea. Suomi luonto ja sen ilmiöt ovat tarjolla kuin ylikypsä hedelmäkori. Kaikki on jotenkin niin yli. Ihanasti.
Suomiradio soittaa ja tietenkin verenhimoiset imijät saalistavat uutta verta. En anna niiden häiritä tunnelmaani ja uskon myös niiden tarkoitusperiin. Täydellisyydessä pitää olla kiusa. Se on oikeaa elämää. Ei liian täydellistä. Kaunis valo taivaanrannassa, kuin rakkauden tulipunaista purppuraa. Oih, kuinka herkkää...
Kenelläkään ei ole minulta mitään odotuksia, eikä elämääni juuri nyt rasita mitkään velvoitteet. Tunne on vapaa ja aistikas.
Näin on loma käynnistynyt. Toukokuisen Kanarian lomani ansiosta, olen aika valmis tähän lomatunnelmaan. En ole liian väsy, eikä duunistressi purista. Huomiseksi on luvattu mega hellettä. Pakko ottaa sitä. Maanantaina suunnistetaan kohti Mikkeliä, ystävien mökille. Se on bileiden paikka. Ou nou, tätä elämää. Yhtä juhlaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti