Mun aamiainen koostuu pannukahvista ja pullasta. Täällä "maalla" on jotenkin lupa syödä pullaa. Why? Itsensä huijaamista taas. Tänään lähdemme takaisin omalle mökille ja pullan syönti loppuu. Alkaa arki ja kiristys.
Höpö, höpö. Mulla on vielä kaksi viikkoa lomaa jäljellä ja lupaan, että siihen mahtuu vielä monta, monta hupsuttelevaa ja maukasta hetkeä. Hassua, musta tuntuu, että olisin ollut lomalla jo kuukauden! Toivottavasti en jo viimeisellä viikolla kyllästy ja ala tekemään moottorisahamurhia....
Päivitykset on jääneet tämän hitonmoisen helteen takia. Aivotoiminta on ollut hidasta kuin puussa roikkuvan laiskiaisen elämä. On vaan ollut ja yrittänyt selvitä hengissä. Ja eilinen päivä meni siskontytön kanssa kaupungilla shoppaillessa. Joka oli ihan virkistävää, mutta samalla uuvuttavaa. Kuuma, helteinen kaupunki. Mutta meillä oli hauskaa ja oli hurmaavaa saada nauttia nuoren neidin seurasta. Ostettiin mekkoa, kenkää ja korua. Siinä hurahti kokonainen päivä, oltiin mökillä vasta illalla. Tietysti kävin tapaamassa myös siskotyttöä Karttulassa. Sukulaisturneet alkaa olla suoritettu ja aina tavatessa harmittelen tätä "kiirettä" ja mietin, että minun kuuluisi olla enemmän heidän elämässä. Mutta tämä on tätä. Mun elämää....
Säälitti 93-vuotias isoäitini. Hän on kuihtunut elämän ehtoolla, hauras ja pikkuinen. Kerran puhaltaisi, niin nurin menisi. Ja tässä helteessä! Asunnossa oli 29.2 asteetta paahtavaa kuumuutta ja se oli meille kaikille ihan liikaa. Mutta niin vain mummon mieli oli suhteellisen virkeä ja hän oli niin onnellinen tapaamisestamme. Mutta jos totta puhun, toivoisin, että hän pääsisi jo pois. Saisi lempeästi nukahtaa herran hyvän huomaan....
Nyt on seisova aamuhetki. Enkä tarkoita tällä nyt sitä.... Uups, taas tuhmia.
Kaikki muut nukkuu, vain minä ja kalat valvoo. Hillitön loiske ja melske rannassa. Nyt pitäisi mennä kaloja narraamaan.
Olemme odottanee ukkosta jo monta päivää, ilma seisoo ja hautoo, mutta ei rysähdä. Viime yönä oli tullut vettä, mutta nukuin niin sikeästi, että en ole tajunnut tuon taivaallista. Nyt on siis kuumaa, kosteaa kuin tropiikin yössä.
Tämä kesä jää muistoihimme helvetinmoisesta helteestä. Ja näistä huoranpenikoista, itikoista. Täällä Kokkoniemessä niitä on riittänyt. Olin alkuun ihan sinut niiden kanssa, mutta nyt ovat hermot olleet koetuksella. Anteeksi, kaikilla luomakunnan elävillä on oikeus olemassa oloon, mutta nämä hävittäisin helvetin tuliin. Niitä on koko ajan ja kaikkialla. Ilman itikkasavuja ja myrkkyjä ei voi olla. Minut onkin marinoitu näillä helvetin myrkyillä. Inhoan niitä ihollani, niiden hajua ja tahmaisuutta. Marketta on ihan että YÖK!
Asuinrakennukset ovat kuin huonosti lämmitettyjä saunoja. Niissä ei voi nukkua. Hiki puskee pintaan, eikä saa happea. Patte, tuo Pelle Peloton, hajamielisten professoreiden kuningas, keksi loisto idean! Ostimme ensimmäisen yön jälkeen teltan, joka huitaistiin tuohon terassille ja vot, viileä ilma on tavoittanut yöuntamme ja minä olen nukkunut kuin pieni possu. Ei ole itikkaa kiusana ja on jännää olla telttaretkellä. Pikku koirakin on ollut ihan innoissaan. Toissa yönä, nukuin väsynyttä ja syvää unta. Olin herännyt keskellä yötä huutamaan: "Painukaa vittuun, saatanan huorat!" Olin näyttänyt vielä keskisormea. Patte oli jo hetken luullut, että tulen päälle. Mitä lie näyttänyt? Tappelinko hyttysiä vastaan? Kauhia agressio....
Tämä helle on liioittelua. Pari kevyesti lämmintä viikkoa riittäisi minulle. Tämmöinen kuumuus käy avantouimarin hermoille. Ei kaikkien pidä nauttia helteestä ja olla ihan sekopäisenä onnesta. Odotan jo syksyn raikkaita tuulia!
Tänään jätämme tämän kalakukkojen luvatun maan taaksemme ja suuntaamme omalle mökille. Täällä on ehdottomasti mukavaa, kiitos siitä kuuluu ihanille ystävilleni. Meillä on yhdessä aina mukavaa. Hauskaa höpötystä ja helppoa yhdessäoloa. Saunotaan, syödään ja juodaan hyvin. Koirat, nuo kuninkaalliset, ovat hyvin tärkeässä osassa meidän elämää. Seurallaan meitä viihdyttävät ja me heitä. Ne antavat meille paljon hauskoja hetkiä. Hilma ja Juppe, Juppe ja Hilma. Onnen pikku lähettiläät.
Mulla on jo ikävä omalle mökille!
On ihanaa istua terassilla, kun ei tarvitse myrkyttää itseään ja huitoa koko ajan. Tai siis... Taidanhan minä myrkyttää ja vähän huitoakin.... En minä, mutta Marketta. Ja Martta.
Tänään käydään tapaamassa vielä ystävättären vanhempia ja mun mutsia. Iltapäivästä kohti Helsinkiä ja illalla ollaan pikku paratiisissa. Ehkä otan yhden kylmän oluen ja alan suunnitella lauantain juhlia. Ystäviä tulossa, mitä ihanaa laittaisi illalliseksi....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti