Viikonloppu

Olipas kiva viikonloppu! Tämä on päivitystä myös edelliseen kuvakokeiluun. Onnistuin kuin onnistuinkin lisäämään useamman kuvan yhteen päivitykseen. Eli seuraa myös ravintola kokemuksia.

Lauantai on hyvä päivä siivota. Harrastan sitä aika usein, siis melkein joka lauantai. Olen kenties turhankin pilkun piip, mutta en voi sille mitään. Se on luonne vika, mieli härö. Tai mitenkä sen nyt ottaa... minusta on ihanaa ja lähes välttämätöntä, että koti on siisti ja järjestyksessä. Jos paikat ei ole kunnossa ( lue, tip top) olen hermostunut ja jotenkin vinksahtanut. Tai siis vinksahtanut olen hela tiden, mutta sitä ei lasketa...

Sain siis siivottua ja päälle nautiskelin kunnon päiväunoset. Niitä minä rakastan. Pikkuleipiä ja päiväunia. Siinäpä olisi hyvä elokuvan tai romaanin nimi. Pikkuleipiä ja päiväunta.

Oukei, heräsin kauniimpana kuin koskaan ja aloitin laittautumisen illallista varten. Sain syntymäpäivälahjaksi uuden paidan ja olin ostanut Amsterdamista uudet, makeet buutsit. Silloin on aina mukavaa lähteä ulos, kun on jotakin uutta päälle pantavaa. Siinä touhutessani kadotetun nuoruuden ja raikkaan ilmeen aikaan saamiseksi nautiskelin lasillisen, jos toisenkin, kuohuvaa ilojuomaa. Tunnelma oli vähintäänkin riehakas ellei jopa eläimellinen.

Kuljettaja tuli noutamaan minut niin kuin oli sovittu ja suuntasimme ravintola Lehtovaaraan. Meillä oli sovittuna illallistapaaminen ystäviemme Turon ja Henrin kanssa.

Olin ensimmäistä kertaa Lehtovaarassa. Tunnelma sisään tullessa oli vähintäänkin jännä. Aivan kuin olisit saapunut johonkin seitsemänkymmentä luvun matkamuistomyymälään tai retkeilymajaan. Enkä tarkoita tätä negatiivisessa mielessä. Olimme varanneet rauhallisen ikkunapöydän ja saimme sellaisen. Kattaus oli siisti, kiinnitin heti huomion esteettisiin yksityiskohtiin. Maljakossa tuore ruusu, kolmihaaraiseen kynttilänjalkaan sytytettiin tuli heti saavuttua. Hohtavan valkoiset ruoka- ja pöytäliinat. Aloitimme illallisen niinkin juhlavasti kuin tilaamalla pullot keskiolutta. Nyt tulee raippoja! Sori, teki hirveesti mieli olutta...

Söin alkuruuaksi Parsaa Hollandaise, jonka huuhtelin alas Pinot Cris viinillä. Parsa oli juuri niin kuin piti ja viini helmeili sulokkaasti. Tunsin lämpeneväni.

Pääruuaksi oli pakko maistaa sitä kuulua Couer de fillet Provensale. Täytyy myöntää, että se ei tuottanut pettymystä. Liha oli suussa sulavaa ja friteeratut valkosipuliperunat maukkaat. Yleensä en tykkää uppopaistetusta, mutta tässä se toimi tehokkaasti. Haluamaani viiniä ei ollut, mutta ystävällisen tarjoilijan avustuksella etsimme vastaavaa. Annosviinien valikoima oli suppea ( niin kuin yleensä ravintoloissa, miksi?) Maistelin pariakin eri viiniä ja lopulta päädyin Chateau Haut Maugresin, valitettavasti se oli hienoinen pettymys, eikä korvannut Amaronea. Ei takerruta pikku seikkoihin, annetaan iloisen illallisen jatkua...

Jälkiruuaksi nautin sanan varsinaisessa merkityksessä tumma suklaata, mustaherukkaa. calvadoskreemia ja lämmintä omenaa. Juovuin makujen sinfoniasta ja suklaan suloisesta pehmeydestä. Tietenkin kyytipojaksi piti saada kupposellinen espressoa ja calvadosta. Ateriakokonaisuus oli täyttävä ja maukas. Palvelu tehokasta ja tykkäsin paikan rauhallisuudesta. Joskus perinteikkäät ja vanhat ovat parempia kuin pussillinen uusia. Oli kiva ja onnistunut ilta. Kiitos siitä kuuluu myös hyvälle seuralle. Minulla alkoi hieman tanssijalka vipattaa, mutta tiedostin seuraavan päivän velvollisuudet ja hillitsin haluni. Kotiin nukkumaan.

Tänään ohjelmassa olikin mökin kevätsiivous. Ja mikäs sen mukavampaa?

Itse asiassa meitä oli kolmen hengen iskujoukko. Saavuttuamme mökille, huitasimme kaikki tekstiilit pihalle raikkaaseen tuuleen tuulettumaan. Pistimme hihat heilumaan ja muutamassa tunnissa mökki oli siivottu. Tällä kertaa siivo talven jäljiltä ei ollutkaan niin paha. Yleensä paikat ovat hukkuneet hiirenpaskaan ja kaikki on desinfioitava ja pestävä erityisellä huolella. Toki, nytkin kaikki pestiin, mutta se oli helpompaa. Välillä nautittiin eväs-sämpylöitä ja juotiin kahvia. Kuunneltiin hiljaisuutta ja haaveiltiin tulevasta kesästä. Mökki on niiiin ihana! Päätinkin, että ensi kesänä pidetään paljon kivoja juhlia ja kutsutaan ystäviä illanviettoihin. Niin kuin jossakin edellä olen jo voinut todeta, elä tässä ja nyt. Olet täällä nauttimassa elämästä! Näin teen, perskutarallaa! Ihana kesä on tulossa.