Jesjesjesjes! Ihana viileys kietoo mut syleilyynsä. Ihan piti ehtoolla villanuttu niskaan kaivaa. Kun mökillä tuulee, niin silloin yleensä tuulee. On vaan niin ihanaa hengittää raikasta järvihappee. Eilen ukkosti ja satoikin, mut ei mitään myrskyn luokkaa. Hyvä niin, sillä olin illan yksin mökillä ja Rouvan on pakko myöntää, että pelkään ukkosta mökillä. Vaikka mitä pelättävää siinä nyt on, se olisi just niin hieno lähtö, jos salaman iskemänä täältä pois pääsisi. Siinä olisi stailii.
Meillä oli vieraita viikonloppuna. Tai mitä vieraita ne ystävät ovat, tuttuja eikä suinkaan vieraita. Olipas mukavaa. Sellaista tavallisen rentoo. Saunottiin, uitiin, syötiin hyvin ja juopoteltiinkin. Kesän enari, valvottiin lähes kolmeen. Illan ohjelmassa oli musadiscko, jokainen vuorollaan sai soittaa omaa musaa juutuubesta. Se on kiva. Olin viritellyt ulkotulet, nähkääs, täällä on jo pilkkopimeää. Elokuun illat ovat parhaat, on ulkona istuttavan lämmin ja tumma yö. Nauttii hän ja muut. Tällaisista viikonlopuista saa energiaa vaikka valvookin. Se on sellaista sielun ravintoo.
Kun vieraat ja UK lähti citiin, Rva. otti parin tunnin päikkärit. Heräsin siihen, kun ukkonen jyrähti jossain lähellä ( kaukana.) Se sait aistit ylijännittymään ja piti nousta tarkistamaan tilanne, että joutuuko lähtemään maitojunalla himatsuuniin. Ei ollut pelkoo, hyppäsin vesihölökälle järveen ja nautin hiljaisuudesta. Kyllä toden totta, istuin tässä terdellä, lämmittelin saunan ja olin ihan hiljaa. Kuikka luisteli selkää eestaas ja huuteli somasti tai surkeesti. Mennen tullen se huuti, mietin vain, kun poikasia ei enää näkynyt, että olisiko ne joutunut surman suuhun. Eli siitä sain tarvittavan draaman illan viettooni ja olin niin yhtä kuikan kans.
Mökin ovi paukkuu ja teltta meinaa lähteä lentoon. On sellaista puuskatuulta parhaimmillaan. Olen siis mökillä vielä ja lähden kaupunkiin ihan rauhas. Tänään vielä veepee ja nautin viimeiset hetket. Täytynee myös mainita, että nukuin täydellisen ihanasti. Heräsin vasta vaille kymmenen, eikä ollut kuuma. Ihan sai täkkiin kääriytyä. Mökillä nukuttaa hyvin ja meillä on sellainen pieni ihana buduaari, minne on kiva paeta. Ei mua yksin pelota, jos en katso pimeitä ikkunoita. Se tunne, että vilkaset ikkunasta ulos ja näetkin siellä jonkun naaman tai jotain. Joku sarjamurhaaja kenties. Ei pidä tuijottaa akkunaa, niin mitään pelkoa ei ole. Turvallinen pikku pesä. Onks muuten aika ihana herätä uuteen päivään, kun ymmärtää nukkuneensa kymmenen tuntia tauotta putkeen. Häpi häpi.
Eilen tehtiin pikkuinen kesäretki vieraiden kanssa Billnäsiin. Siellä oli jotkut päivät. Ne isot , vanhat ja upeat ruukkirakennukset oli auki ja niihin pääsi tutustumaan. Olikin vallan mielenkiintoinen mesta. Niitähän on yritetty elvyttää ja kaikkea on suunniteltu, mut en nyt tarkalleen tiedä niiden kohtalosta. Enkä tiedä sitäkään, että oliko ne auki vain siksi, kun oli Billnäs päivät. Ruukin rakennusten sisätilat ovat kyllä näkemisen arvoinen paikka. Kesäretket ovat kivoi. Noin niin kuin turistina. Kuvat kohteesta.
Paikat täytyy laittaa kondikseen. Laittelin jo ehtoolla osan, nyt on vaan pikku tiski ja kevyt kenttäsiivous. Vesihölökkä odottaa, mutta ennen sitä lukasen pitkällään viikonlopun lehdet. Otan sen kiireettömän lähdön. Hyvä alku hyvälle viikolle. Vielä on kesää jäljellä. Sellasta viileempää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti