Itikka. Tappakaa se!

Mummoherätys vaille viis! Syvältä. Heräsinkö siihen, että pikku koira kuorsasi kuin hinuri vai olinko se minä itse? Ei voi tietää, mutta ylhäällä ollaan ja mokkahammasta kolottaa. Nämä riippuvuudet ovat viheliäitä herättämään. Unta vielä ajatuksissa, mutta jos lasket sinne mokan ja nikotiini aistimuksen, on varmaa, että viimeistään silloin on noustava. Noustava tyydyttämään riippuvuussuhdettasi päihteisiin. Häh, onko mokka ja nikotiini päihde? Kaiketi. Syvältä...

Saisinko tähän alkuun hieman valittaa? Lähtee päivä hyvin käyntiin. Martan marmatukset osa 14572. Miksi helvetissä yleisiin liikennevälineisiin ei voi tuoda niitä Metro-lehtiä niin, että niitä riittä jokaiselle matkustajalle? Eilenkin ne olivat loppu, ja useana aamuna ovat loppu. Sekös Martta kismittää. Matka menee niin joutuisasti, kun voi selailla päivän polttavat uutiset. Voi sitä pettymyksen määrää, kun joutuu ilman lehteä matkustaa. Pah, pah ja vielä kerran pah!

Hyviä uutisia! Asiakkaanani on Radio Suomen ihana pomo. Meillä on takana jo vuosikausia kestänyt suhe. Se on ollut antoisa ja mukava taival. Olen tässä vuosien varrella valittanut hänelle siitä, että miksi Raatio Suomen puhelintoivekonsertti ( soi joka perjantai) saa aina väistyä jonkun helvetin urheiluohjelman takia!!! Asiaan on nyt tullut MUUTOS! Kaikki urheiluohjelmat ovat siirretty Ylen puhekanavalle! Mahtavaa!! Ensi kesänä saan siis saunaa lämmitellessäni nauttia puhelintoivetta joka perjantai. Minua on kuuneltu. Ugh!

Mitä vielä on sydämellä? Liikutuin eilen kyyneliin katsoessani Voice of Finland ohjelmaa. Siinä vasta miellyttävä formaatti. Ketään ei tylytetä, kaikki saa kannustavaa palautetta. En nyt taas jaksa muistaa, joko olen tästä aikaisemminkin vuotanut? Sama se. Ylistävä palaute on aina paikallaan. Marttahan rakastaa musiikkipitoisia teevee-pläjäyksiä. Niitä katsotaan meidän perheessä ahkerasti. Johtuneeko siitä, että joskus lapsosena, nuorena tai siis sata vuotta sitten, haaveilin rokkistaran ammatista. Ne haaveet tapettiin kykyjen puutteeseen, mutta sehän ei estä unelmien eloa. Enihau, eilisessä jaksossa oli kyyneliin koskettavaa tulkintaa. Saara Aalto, aivan tajuttoman mahtava ja se herkkä ääninen nuori neito ( ei muista nimeä, sori.) Oulun iloinen tyttö sai minut myös kyynelehtimään. Odotan innolla loppuskaboja, varmasti huikeaa taistoa. On muuten hienoa huomata, että Suomessa on kuin onkin upeita ääniä! Idols antaa ymmärtää ihan toista... Katsokaa Voice of Finland!!!!

Häh, mun kimpussa pyörii pikku itikka! Kuulin korvissani itikan ininän, mutta kuvittelin sen olevan harha. Ei perkele, tuossa se pörrää. Itikka talvella! Mikä helvetin sekopää? Siis en minä vaan toi inniäinen. Go home! Mainitsin kesäisen saunalämmityksen ja heti on huoranperkeleet ympärillä. Kuka mua nyt rienaa? Taidan painua takaisin höyhenille. Tää ei oo todellista!