Harhoja

Aikainen aamuhetki tässä terdellä, en viitsi taas hehkuttaa. Menee maku siitäkin, jos vain koko ajan kehua retostelee. Totean vain, että aamun hetki kullan kallis. Martta otti ja meni sit sänkyyn eilen illalla jo kakskytyliyheksän. Valo sammui kympiltä. On se vain ihanaa nukkua. Tässä iässä elämän suurimmat nautinnot ovat ruoka ja uni. Näin ne on näppylät.... En siis jaksanut lähteä kuvailee, onhan tässä koko kesä aikaa. Napsin pihapiirissä jokusen otoksen. Jos saan tietotekniikan pelittää niin kuin sen kuuluisi toimia, ajattelin lomalla toteuttaa kuva päivässä harrastetta. Tarkoittaen sitä, että kuvaan yhden kuvan joka päivä tänne näin. Kiva pikku askare loman joutaviin päiviin.

Loma. LOMA. Oma loma. Kesäloma. Ei talviloma. LoMa. Enää viisi viikkoa ja se on edessä. Kuin se taas näin äkkiä tuli? Meillä ei ole mitään suunnitelmia ja se hieman minua rassaa. Koko lomaa en jaksa täällä kökkiä, vähän pitää olla äksöniä. Maakunta matkailua on harrastettava, Kuopio kutsuu. Kivoja vieraita  (juhlia) on tiedossa. Mutta siinä kaikki. Ulukomaille ei välttämättä tarvitse nyt lähteä, täälläkin on lämpöä ja auringonpaistetta, lupaan sen. Mutta joku kiva pikku seikkailu olisi nasta. Miehän menisin, mutta tuo ukkorähjä on huono lähtemään. Se on palaverin paikka.

Joku yskii jossakin? Onko se ihminen vai eläin? Mitään ei näy, veden pintaa pitkin ääni kantautuu, voisiko tulla vastarannalta. Täytyy katsoa. Yskiikö eläimet, hirvi, peura? Hui, jännittävää... Mikä se on? Tilanne ohi, en löydä syyllistä. Täällä harvoin kuulee muiden ihmisten ääniä ja metsästäjän aistini herkistyvät aistimaan. Saalistusvietti on voimakas luonnon armoilla. Elämä on silleen alkukantaisempaa.

Tehtiin eilen itse ranskalaisia. Niitä maalaisia. Tai ei kai ne ole ranskalaisia, jos ne on tehty mökillä. Ne ovat möksäläisiä. Maukkaita olivat, sattui ukkorähjän makuhermoon. Aikas helppo ja nopea tapa saada pottua lisukkeeksi. Pese, pilko ja huitase hetkeksi öljyyn. Rasvaista on, mutta hyvää. Sopi sairaan hyvin maksalle. Siis sairaan hyvää.

Kesäkukkaset on vielä istuttamatta. Kai on sen verran viileetä. Pihapiiri on jotenkin riisuttu ilman niitä. Yleensä meillä on aika paljon kukkia ja odotankin, että pääsee laittamaan. Ukkorähjä duunasi suihkulähteen, se mukavasti tuossa liplattaa. Ääni hivelee korvakäytäviä ja on se myös nätti. Huomaa, että ajatus harhailee. Tää on tällaista aamuharhaa. Harhaako vain, on aamuni mun harhaa vain... Mua ei väsytä, eikä pikku buduaarini houkuta. Mitähän tekisi, lähtisikö kuvailee vai heittelisikö voltteja? Mää tuota tiiä, mie harhailen nyt tässä vain näin.