Nyt mulla on oikeasti sellainen hetki, että ei ole kiire mihinkään, eikä ole mitään pakollista velvoitetta illallisen suhteen. Syömme tänään eilisen tähteitä, järkyttävää myöntää, mutta Martta kaipaa lepoa eilisten juhlien jälkeen. On ihanaa olla tähteenä. Joskus "tähde" voi olla parempi kuin alkuperäinen... Maku jalostuu vanhetessaan, niin kuin emäntä. Jalo ja ylväs yksilö, muuuhuaahhh!!
Eni hau, saunasessio ohi ja jumalat rakastaa minua! Viisuhuuma kasvaa ja mun on ihan pakko ottaa vähän vinhoverdeä sen kunniaks. Mikä se sellainen juhla on, missä ollaan selvinpäin ja estynyt? Vinho vapauttaa tunnetason estot ja meno on viisuriehakas. Ai meillä vai? Illan kohokohta saattaa olla lettutaikina, jos jaksan sen viisujen kunniaksi väsätä. Juu nou, viisulettu on perinne. Mitä hilloo? Mansikalla mennään ja vaahtoo olla pitää, kermavaahtoo! ViisuRiehut on tulossa, jihaa!! On meillä syytä juhlaan...
Nyt sade lakkaa. Kun lakkaa satamasta haetaan lakkaa satamasta. Lakataan sillä lakalla puutarhakalusteet. Melkein aurinko näyttäytyy, arasti yrittää. Miten se näky on jumalten? Kuin valo korkeammalta, kulta kosketus. Hieno sommitelma, silmillehyppiivihreä ja arka jellouw yhdessä. Onko tämä sitä iltakultaaa...
Nyt täytyy rientää essu päällä keittiöhommiin. Ukkorähjä vihjailee nälkänsä näkemisestä. Minun on pakko toimia, antautua makujen gastronomialle. Heitän hullun kokkihatun takaraivolle ja loihdin tähteistä täydellisen eurovision 2011 illallisen. Jälkiruoka on vielä avoin, joku metsän antimista, onko siellä jo mustikkaa tahi lipstikkaa? Vai tekisinkö varpuvaahtoa, luonto on antelias ja ihmeellinen? Kuusenkerkkäsiirappia tahtoo hän. Siitä tehtyä siideriä, luonnollinen humala. Ei lisätty lisäaineita, silloin ei paha. Voi vaikka joka ilta ottaa pikku ryypyt. Luonnollista ja hyvää. Jälkiruoka on avoin ja hetkien helmeä.. Olkaamme esitetyt, suomi ihmisen riemu rajaton!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti