Saise!

SAISE! Heräsin aamulla ( 04.45) siihen, että tervehdin unissani sanomalla Saise. Toistelin sanomaani ja havahduin siihen. En tiedä, onko tämä mitään kieltä, mutta joku tervehdys se on. Sitä en muista, kenelle sitä toistelin, mutta tähän heräsin. Outoa. En saanut enää unta, joten keitin kupillisen mokkoo ja heräsin tähän koneelle. Olkoon uni, haudassa kerkeää levätä. Sanoisi vanha kansa.

Marketta Liljeqvist, Södergullan seksipommi ja hänen salainen puutarhurinsa sai eilen lahjaksi putelin shamppanjaa. Ja vielä vaaleanpunaisessa laatikossa! Hän on onnellinen. Kuten kaikki tiedämme, Marketta on hupsutteleva kesäpersoonani ja hän on ollut talvisilla kauneusunilla. Olisiko pikku hiljaa aika kaivaa kukkamekot naftaliinistä ja laskea Marketta irti? Ei ihan vielä, Marketta ei kestä tätä rumaa harmautta. Ruusupensaiden täytyy edes hieman vihertää, jotta Marketta voi astua esiin. Jäämme siis odottamaan. Kippis, Marketta rakastaa shamppanjaa vaaleanpunaisessa laatikossa.

Sain eilen muutenkin paljon hyvää palautetta. Eräs asiakas totesi minun olevan pieni ja laiha. Joku tyttöjen asiakkaista ei ollut tunnistaa minua, oli luullut, että meillä on uusi, komea työntekijä. En suinkaan ole pinnallinen, ulkonäkökeskeinen narsistinen persoonallishäiriö. Ei, en suinkaan, mutta kyllähän tuollainen tuntuu ihan kivalle. Varsinkin, kun juuri eilen aamulla peilistä katsoi lievästi ylipainoinen, samettisen ryppyinen mikälie kummajainen. Vai onko se mun energiani mikä loistaa komeutta ja hoikkuutta? Sitä se on. Energiani kaunis valo loistaa, en muuta selitystä keksi mieltä ylentävälle palautteelle. Ai kun kiva..... Jaksaa taas.

Ei maar, täytynee yrittää vielä armahtavaa unta. Ei ole kiva, jos duunissa tulee väsy kesken päivän. Silloin ei jaksa olla nättinä ja hymyillä. Ei niin. Nyt nukkumaan, senkin possu. Raikasta päivää ja hulvatonta hellettä!