9.9.2017

Olen Tyyni

Sade rummuttaa tasaisesti mökin peltikattoon. Siinä on rauhallinen fiilis. On jotenkin armeliasta tuo sade, saa vain olla, eikä tarvitse suorittaa. Hah, just nyt jostain kuuluu jäätelöauton paskakutsu. Ei me näköjään niin böndellä olla etteikö tuo häiritsevä älämölö tänne kuuluisi. No niin, nyt alkoi tekee mieli jädee. Pitääkö tästä suorittaa ja lähtee kirkolle. Enkä mee, juon maitoo. Mut joo, ihanasti alkaa ilmassa olla jo syksyä. Lykkäsin tultua kaikki patterit täysille ja mökki on lämmin. Sellainen kotoisan suloinen tunnelma. Tiiättekö, turvassa pahalta maailmalta, lämpöö, rakkautta pikku pesässä. Just niin, pesäinen fiilis.

Elämässä on tapahtunut paljon. Nyt mennään niin, et ei meinaa huivit päässä pysyä. Mistä mää aloittaisin. Olen myynyt osakkuuteni kampaamoon ja nyt laitan uutta, pienempää ja rauhaisaa parturi-kampaamoa. Työskentely isossa ja entisessä kävi vanhalle ihmiselle ylivoimaiseksi. Ei sitä oikein edes tajunnut, mikä mättää, kunnes ymmärsi. Liikaa metelii, vähän liikaa kaikkee. Näin on hyvä ja itseä pitää kuunnella. Vetovastuu liikkeen johdossa kävi stressaavaksi ja se sai minut voimaan huonosti. Asiaan ei liity mitään draamaa, näillä kilometreillä on sen verran oppinut, et jos joku asia ei vörki, niin tee ihminen sille jotain. Älä kärsi, sinua rakastetaan.

Olen Tyyni...

Uusi putiikki nousee Liisankatu kutoseen Kruunuhakaan. Parturi-kampaamo Tyyni tulee olemaan rauhan ja rakkauden tyyssija. Meitä on siellä kaksi tekijää ja aivan varmasti tehdään sellainen ilmapiiri ja tunnelma, missä viihtyy itse ja asiakas. On sanomattakin selvää, et vuoristorataa mennään. Välillä tunnen hurmioitunutta huumaa ja välillä pelottaa niin perkeleellisesti. Mut sitähän se yrittäminen on ja sen minä osaan. Krunikka on kiva, siellä on hyvät fibat. Kata Sourin galleria/showroom on vieressä. Ollaan taiteen ytimessä. Kampaamomme ei ole vain pelkkä kutrila, sinne on tarkoitus virittää valokuvagalleriaa ja kenties Lemon Deco tekstiilit tulee esille myös. Ja takahuoneeseen viritän pienen valokuvastudion. Hitsin jännää!

Viime keskiviikkona saatiin vihdoin ja viimein sisäovet ja listat päätökseen. Eli remontti himassa alkaa olla ohi ja uusi alkaa kampaamossa. Katsokaas ja nähkääs, enhän mie voi ilman remonttia elää. Se on niin kuin mun toinen luonne. Ja täähän nyt menee jo rutiinilla. Kivoi juttui on tulossa ja odotan kovin, kun saamme sen nähtäväksi. Ensi viikolla on tarkoitus aloittaa ja toivottavasti kuukauden päästä avataan. Vielä monta mutkaa matkassa, mutta eiköhän ne selviä ajallaan.

...olen Rauha.

Vihdoin ja viimein olen löytänyt itselleni terapeutin! Se ei ole mitenkään yksinkertainen asia. Meinaan löytää sellainen ihminen, joka puhuu sun kans samaa kieltä ja olet valmis antamaan hänelle itsesi. Kongnitiivis-analyytinen pitkäkestoinen terapia, jossa on mukana traumatyöskentely. Eiks kuulosta perin juurin exslusiiviselle? Pitäiskö asiaa jotenkin hävetä ja jättää se täällä julkaisematta. Ei mun mielestä. Pyrkimyksenä on kuitenkin eheyttää itseä ja saada loppuelämäksi tasapainoa, iloa ja onnellisuutta. Miksi sellaista pitäisi salata tai hävetä. Ei miksikään.

En ole nähnyt painajaisia kolmeen viikkoon. Voin paremmin. Olen saanut lääkityksen painajaisten häätämiseen. Pienen pieni mielialapilleri on antanut kyytiä pahoille hengille, piruille ja itse saatanalle. Alan olla taas vahva, enkä alistettu kohtalooni. Miehän olen sellainen ihminen, että pyrin tekemään häiritseville asioille kaikkeni. Otan tästäkin selkävoiton, joskin se yltiöpäinen suorittaminen on yksi tekijä, joka vie minua kadotukseen. Jospa vihdoin ja viimein oppisin rakastamaan itseäni, jatkuvan tuomitsemisen sijaan. On tää hurjaa. Mut avoimin mielin lähden tälle matkalle itseeni. Lopetan pakenemisen ja kohtaan kaiken sen, mitä sisältäni sielusta kumpuaa. Tai sit menen lopullisesti sekaisin ja katoan mikämikä maahan. Adios.

Ihminen on hassu eläin. Kummallinen. Näin monta vuotta on pitänyt kokea ennen kuin on valmis pysähtymään. Voi pojat, nyt ymmärrän, kuinka huonosti hyvyydessäni olenkaan voinut. Tämä vuosi on ollut hyvin raskas ja ihmeellinen. Tavallaan olen onnekas masentuja, sillä olenhan ymmärtänyt, että näin ei voi enää jatkua. Kaikki tämä, duunijutut, himamuutot, loppuun palamiset, pirulliset painajaiset ja selittämättömät kivut ovat kenties yksi ja sama asia. Olen juossut lääkäriltä lääkärille ja minut on tutkittu, kuvattu, diagnosoitu eläväksi ja terveeksi ihmisen lapseksi, joka voi huonosti. Mutta nyt olen päässyt asian ytimeen eli korvieni väliin tai kenties sieluuni tahi sydämeen. Kohdalleni sattuneet upeat mielenterveysasiantuntijat ovat vihdoin ja viimein saattaneet minut oikeille jäljille. Olen siitä erittäin kiitollinen ja nöyrä. Uni -ja traumapsykiatrian poliklinikka on ottanut minut avosylin vastaan. Psykologi Matinkylän psykiatrian akuuttipolilla sanoi minulle, että terapia toisi minulle vielä paljon iloa ja onnellisuutta loppuelämäksi. Minä itkin ja kiitin. Olen valmis kohtaaman itseni.

Uskaltaisiko jo sanoa, että elämässäni puhaltaa armeliaat ja hyvät tuulet. Ehkä en sano sitä vielä ääneen. Elämä on kompastelua, kyllä minä sen ymmärrän ja minä en voi olla hiljaa kertomatta. Me huollamme autojamme, sisustamme kotejamme rakkaudella, välitämme kanssaihmisistä, mutta me saatamme unohtaa itsemme. On niin helppoa vain suorittaa, mutta jossain vaiheessa se raja tulee vastaan. Minä olen sillä rajapyykillä ja luja usko itseeni ja ihmiseen antaa minulle voimia selvitä tästäkin. Ei se tule helppoa olemaan, mutta elämä ei mene aina niin kuin tahtoisi käsikirjoittaa. Muutos on väistämätön, jos haluat uskaltaa. Ugh, olen puhunut ja muista rakastaa itseäsi.
Talonmies Taavitsainen, sinä et saa kaikkea, etkä varsinkaan mua! Höh, se oli loppukevennys.

13 kommenttia:

  1. Onnittelut terapeutin löytämisestä! Mulla olisi edessä (kai) sellaisen etsintä, ja uuvuttaa pelkkä ajatuskin. Mutta vielä ei olla päästy edes niin pitkälle, että olisi käsitystä siitä, minkätyyppinen terapia olisi parasta.
    Ollaan vähän samassa tilanteessa, psyk.polilla akuuttihoidossa olen jo kolme kuukautta ravannut. Vähän on tilanne tasoittunut, mutta hitto kun on hankalaa. Vuoristorataa ylös-alas, enkä nyt tosiaankaan puhu siitä normaalista elämän vuoristoradasta. Huh.

    Ei näitä asioita kannata salailemaan ruveta, se vaan pahentaa tilannetta.
    Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos. Hetken jo mietin, että mistä sitä voi tietää onko terapeutti juuri sinulle se oikea. Kauheen vaikealle tuntui, mut sit sen tiesi heti. Hän tässä on juuri se oikea. Helpottava tunne.

      Voimaa vaan sinnekin vuoristorataan!

      Poista
  2. Onnea uuteen eloon ja yritykseen, pus pus :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti kiittää hän ja toivottaa sinne Hankoon hyvää ja tasapainoista viihtymistä. Hanko on pop!

      Poista
  3. Elämässä on niin paljon asioita, mitkä vain menee ja kulkee eteenpäin. Ei kaikkea voi ymmärtää, ei kaikkea voi toivoa ja mitä me olemme tulkitsemaan toisen tunteita. Ammatti-ihmiset tehköön sen. Emme sivullisina saa arvostella kenenkään tekemisiä, mutta eihän sinulla sellaista ole ollutkaan. On hienoa, että olet löytänyt tyyneyden, kauneuden ja rauhan omaan elämääsi. Elämän raskaimpia hetkiä on varmaan levottomuus ja jatkuva etsiminen.
    Itselläni ei ole kokemusta näistä asioista, mutta ehkä jotain osaan ajatella, kun olen joutunut seuraamaan asioita läheltäkin.
    Hyvää syksyä ja Onnea uudelle hankkeelle! Tuo on asia, mikä ihmisen pystyssä pitää ja antaa tienviittoja oikeille poluille.
    -hanni

    -hanni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hienosta kommentista, sitä oli ilo lukea ja sain siitä voimaa.

      Elämä on kiinnostava matka ja itseään ei pakoon pääse. On hienoa, että välillä joutuu pysähtymään ja meille annetaan asioita pohdittavaksi. Mikä ei tapa, niin se vahvistaa. Klisee joo, mut hyvin totta.

      Oikein antoisaa ja onnen täyttämää syksyä myös sinne!

      Poista
  4. Voihan pehva. Kirjoitin sulle pitkän kommentin, mutta se katos, kun jouduin todistaan, etten oo robotti :(.
    Yritän huomenna uudestaan, kun oon "isolla koneella", eikä tartte tällä luurilla tumpuloida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voihan tuplapehva. Sekös sitten harmittaa lähettäjää ja vastaanottajaa, kun kommentit eksyy biittitaivaisiin. Ehkä kokeilet uusiks, mie odotan :)

      Poista
    2. Nonni. Täällä ollaan isolla koneella, mikä on kyllä melkoinen ihme näin sunnuntai-aamuna, kun yleensä olisin jo raittiissa ulkoilmassa (kaatosateessa), kun pitää heti aamusta saada happea. Mutta nytpä olen tässä, joten on hyvää aikaa kirjoittaa sulle. Joskaan en enää tarkalleen muista, mitä siinä mun taivaaseen lennähtäneessä eilisessä tekstissä luki, vaan eipä sen väliä. Päästä tulee ulos sitä, mitä sieltä sillä hetkellä tulee, ja nyt haluan sanoa ihan ensmäitteeks, että olen miettinyt tässä viimeaikoina varmaan jokaikinen päivä, että mitä sulle mahtaa kuulua, kun ei kuulu mitään. Ja itsekkäästi samalla olen kaivannut näitä sun kirjoituksia, koska ne on niin oleellinen osa mun päiviä. Etenkin arkiaamuisin. En meinaa enää pärjätä ilman, kun meillä on jo niin pitkä suhde takana :).

      Tietysti olisin voinut sulta suoraan kysyä kuulumisia, mutten ole halunnut häiritä, kun aavistelin, että on isoja asioita meneillään. Ja niin tottavie näyttää olevan. Olen kuule ihan tosi ylpeä susta, kun olet päässyt tohon pisteeseen, missä olet nyt ja hakenut apua. Vaikka siis tiedän, että oot hakenut sitä jo ennenkin ja monestakin paikkaa, mutta ehkä se ei sitten kuitenkaan ollut se fysiikan pettäminen se pääsyyllinen, vaan pikemminkin seurasta muusta. Ihminen on niin monimutkainen olento, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, vaikkei sitä aina edes tajua. Mutta nyt kuulostaa siltä, että elämään on tosiaan tulossa tyyneyttä sen ikuisen suorittamisen sijasta ja se kuulostaa ihanalle. Ja itsekin pätkänukkujana arvostan erityisesti noita parantuneita yöunia.

      Parturi-kampaamo Tyyni kuulostaa kivalle. Voisit sit vastata puhelimeen, että "Parturi-kampaamo Tyyni, Tyyne puhelimessa" :).

      Mulle tuli hyvä mieli tästä kaikesta. Sen voimalla voin vaihtaa flanellipökät sadehousuihin ja lampsia kentälle. Kuulumisiin :)

      Poista
    3. Happi on hyväksi ihmiselle ja elämä on täällä rauhoittunut niin, että aamuinen happireissu on löytänyt takas. Joskin nyt on taas sen verta haipakkaa, että tahtoo lenkit jäädä.

      Kyllähän tässä ollaan ihan alkutaipaleelle mut varmasti vihdoin oikeilla jäljillä. Sitä saattaisi olla hiukka katkera tai jotain, et näin pitkään piti taivaltaa ennen kuin tajusi. Mut hyvä et edes nyt ja varmasti pysähtyminen ittensä kans hyväksi.

      Oi kuinka mukavalle kuulostaa, että olet miettinyt ja kaivannut postauksia. Mulle on jotenkin tullut sellainen(kin) olo, et tartteeko sitä kaikkia asioita koko maailmalle kailottaa, siksi vähän himmaillu kirjoittamisessa. Mut kun se on yhä edelleen myös itselle terapiaa ja tietty, rakas harraste.

      Oikein energistä ja mahtavaa syksyä sulle! Sehän on ihmisen paras vuodenaika. Toivottaa Tyyni Tyyne :)

      Poista
  5. Kiitos Maketsu!
    Elämä vaan on sellaista , eteenpäin rämpimistä. On hetkiä, milloin on kaikki hyvin ja hetkiä, että kaikki painaa päälle, kuten minun elämässä juuri nyt. Ei hätää, huomenna on taas parempi päivä, täytyy olla. Kuuntelen puolisoni yskimisiä ja tiedän syyn, kuten hänkin, mutta mitään en yskimiselle voi.- hanni

    VastaaPoista
  6. Kyllä vain kuulostaa kivalta sun uudet tuulahdukset! Mahtava nimikin, Tyyni :) Tulee hetimiten semmonen rauhaisuutta ja seesteisyyttä henkivä paikka mielikuviin.

    Ja niin hienoa, että löysit just sopivan terapeutin! Rohkea oot myös. Mä en oo koskaan käynyt, koska ennakkoluulo. Niinku että miten joku muka vois ymmärtää tämmöstä elämäntarinaa, hermostuisin ja ärsyyntyisin siellä vaan. Varpisti on pelkkä ennakkoluulo, mutta kovin tiukassa.

    Onnistunutta syksyä kovasti, koitahan sitten levätäkin välillä kaiken kiiruun keskellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyyni on rauhan ja rakkauden tyyssija :)

      Juu, mietin itse ihan samaa asiaa, jaksaako sitä kaikkea mitä terapia tuo tullessaan, mut ei kai tässä ole vaihtoehtoja. Antaa mennä vaan.

      Nyt tietty haipakkaa, mut kyl se tästä taas asettuu. Mahtavaa ja energistä syksyä myös sinne!

      Poista