24.1.2017

Vai mistä luovuin?

Itkin hyvin lohduttomasti viime yönä. Siitä ei meinannut loppua tulla. Harmikseni en muista tarkalleen miksi, ainut tunne mikä itkusta nousee, on kaunis luopuminen. Sitä se oli. Teinkö kuolemaa vai mistä luovuin. Olen nähnyt viime aikoina paljon unta, että jätän tämän maallisen majani. Mistähän se kertoo? Pistää miettimään, ei sille mitään voi. Tunsin yöllä, kun UK silitteli mua seljästä, se tuntui hyvälle ja lohduttavalle, mutta sekin pisti itkemään lisää. Olin niin kuin ded, mutta tunsin hänen viimeiset jäähyväiset. Tavallaan karseeta, mutta tässä kaikessa oli jotakin kaunista ja erittäin, erittäin lohdullista.

Hetken hiljaisuus

Olen tullut paratiisiin! Olen löytänyt elämäni pyykkituvan. Sehän on järkyttävä puute ihmisen elämässä, jos hänellä ei ole kunnon pyykkitupaa. Täällä on. Varasin eiliselle pyykkivuoron ja vot sie, kun oli ihanaa pyykätä oikein sydämensä kyllyydestä. Siellä on kaks jättikonetta, kunnon linko, mankeli ja kaks kuivaushuonetta. Olisin niin mielellään tyhjentänyt UK:N kaikki vaatekaapit ja pessyt joka ikisen rätin. Pikkasen piti rajoittaa ja tyydyin neljään koneelliseen. Käsin pesin neuleita, sellaisia just missä on käsipesu. Normisti inhoon niitä ja pahimmillaan ne jää pesemättä, mutta nyt oli oikein kunnon pesuallas ja se linko. On ihanaa, kun ihmisellä on linko. Se teki mut niin onnelliseksi. Hyvä etten itse mennyt linkoutumaan. Aivan varmasti tuon tänne omat isot pyykit, peitot, päiväpeitteet, verhot ja mitä vielä. Mattoja ei saa koneessa pestä.

Tupsahdus

Uudet kylppärikalusteet on nyt hommattu. Tuskin maltan odottaa, että näen ne kohteessa. Ettei tässä nyt käy niin, että en taho enää myydä, kun saan uudet saniteettitilat, auts. Mut joo, mun täytyy antaa Bauhausille täydet pojot asiakaspalvelusta. Ovat palvelualttiita ja hyvin tekevät työnsä, ei ole väkinäistä asiakkaan palvelua. Tuollaisesta tulee aina hyvä mieli. Varmasti asiaan vaikuttaa myös se, että voin asioida arkipäivänä keskellä päivää, ei oo ruuhkaa, eikä jonotusta. Kaik käy niin näppärästi.

Eiks tää oo jo ihmisten rienaamista. Meinaan vaan, et kevät muka tekee tuloaan. Talitintit tiittaa kuin viimeistä päivää, lunta yhtä vähän kuin juhannuksena ja ilmassa on kevään tuntemus. Mää alan jo kukkii. Ei sille mitään voi. Annetaan esimakua ja sit otetaan takas, sitä ei millään jaksaisi. Helmikuussa pudottaa vielä metriset hanget ja minä olisin jo mökille menossa grilliä virittelee. Sitä minä vaan, et ei rienais. Olisi talvee sinne talveen asti ja sit aloitettaisi se kevät. Noin niin kuin järjestyksessä.

Sulava heijastus

Sunnuntaina oli niin upea keli ja ennen kaikkea se valo. Sellainen keltaisen softi. Parasta mahdollista kuvausvaloa ja aika upeita auringon laskuja. Käytiin Laajasalon rannoilla ja jäällä tepasteltiin. En ole aikaisemmin käynyt ja kauheen nättii maisemaa. Sitä luulisi, että kotikaupungissa kaikki paikat on nähty ja koettu, mut aina vaan uutta löytyy. Erityisen hauskaa oli, kun pääsi näkemään "kesämökkeja" ihan rannasta. Upeita mestoja ja jotkut saa olla niiden onnellisia omistajia. Voi että, mää sanon.

Tästä se lähtee duuniviikko käyntiin. Perjantaina meillä on pikkujoulut. Mennään Tallinnaan. Sinne niin hoidettavaks ja syömään hyvin. Sellainen päiväreissu, illaks takas. Tallinna on jees, nyt tuskin kerkee kauheesti ihastelee, mut pääsee pikku reissulle. Se on aina nastaa.

6 kommenttia:

  1. Kevättä rinnassa! Niin on täälläkin vaikka niin tietää että tässä kerkiää semmoiset talvimyräkät pahimmillaan vielä tulemaan. Tule kevät kultainen! ja kyllä se sieltä jossain välissä tuleekin :), tsemppiä evakkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämmöinen kevät rienaus herättää ihmisessä kesäpetoeläimen. Sitä alkaa jo bikineitä viritellä ja uimapatjoja ilmaamaan. Ei hyvä. Talvi vielä voimansa näyttää ja juhannuksena tehdään lumilinnoja.

      Evakon elämä on lepposaa :) Ja on pyykkitupa!

      Poista
  2. Kyllä kelpaa pikkujoulurientoihin lähteä, kun on puhtaat paidat molemmilla :).

    Mulla meni viikonloppu sisätiloissa, kun olin siellä Helsingissä valaistumassa, mutta oli kyllä sen väärtti, vaikka ahdistunkin aina, jos en pääse ulos.

    Sulava heijastuskuva on kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvän elämän edellytykset ovat pyykkitupa tai kunnon kodinhoitohuone, sekä toimiva siivouskomero.

      Joskus valaistuminen sisätiloissa on paikallaan, varsinkin, jos on oikeeta asiaa. Minä valaistun ja istun sisällä kuin tatti valokuvauskoulussa, enkä sitä vaihtaisi mistään hinnasta.

      Kaksi muuta kuvaa on käsitelty överiksi, ovat muka niin kuin taidekuvaa. Heijastuskuvaa ei juurikaan käsitelty. Tämä on tätä päivää, tykkään tehdä molempaa :)

      Poista
  3. Piehä silimällä mitä unia näeskelet....

    Luin taas kerran siun juttujasi. Näköjään vaivaa sinua enemmänkin tuo sairastelu. Siihen löytyy kyllä liäkkeet, jos haluat. Eivät ole mielenmukaisia ja mausta en sano mittään. Apu löytyy jos sitä itse haluaa ja osaa hakea. Muista nukkua hyvin ...
    No ne sikseen, jatka kuin ennenkin, mut muista muutosta ei pelätä eikä kaivata, vaan se pitää toteuttaa uteliaisuudella. Siks...sulla on hieman outo tilanne nyt,se paranee kesään mennessä kuitenkin kuten se vanhetessaan.
    Laitan sulle yhen pätkän luettavakseis, en sano mistä on kotoisin:

    Nythän siellä vasta rähäkkä on pystyssä Värtsi-lehden palstoilla.

    Kirjoottelu alakaa mennä jo meleko virkeäks ja kovin eläväiseks melekkein kuolleeksi julistetussa lehessä. Elekeehän vielä, toreissaan on, mutta hengittellöö nyt aikamoiseen tahtiin. Iha kui kessumummon keuhkot iltahämärissä ilakessun aikoihin.

    Nyt vasta jutut tempasee mukaansa jos ei temmata turpiin ennen sitä. Eipäs hampaaton marttakaan sitä osannu joku aika sitten arvuutella tapahtuvaks.

    No kaik on näemmä alakanu pienestä ilimotuksest, jossa perivihollispitäjältä Kitteeltä tuloo paakarin myyntiauto myymää ylivanhat tuotteesa värtsiläläisille ummikoille.
    No pienestähän ne rähäkät on värtsilässä aina synnytetty. Pien riita kun piristää muuten tapahtumatonta kyläkuvaa kummasti. Piästellään pahoja ilimoja pihalle ja joha raikastuu ku vanhan immen pahan hajuinen hönkäily lemmen lurituksissaan.

    Mainoksena pitävät tuota reklaamia ja ei mitenkään sellainen hyveellisessä lehykässä tietenkään voi olla sallimuksen suosiota nauttimassa vaan manataan sinne alimpaan hiilikellariin moinen ilimoottelu.
    Papit ja puntarit esssiin..alakaa jo kiivaimmat suunnitella vastaiskuja moista ulukopaikkakuntalaista ilimiötä kohtaan. Tuppoovat ny liian lähelle kyllee. Vua puntareissa löytyy, joka talossa. Tuo pappiasiahan vain on nyt hieman henkitoreissaan jo, pitänöö lainata lähipitäjistä parempoo vastusta asiaan.
    Ulukopaikkakuntalainen majatalon pitäjäkkii ku on vasta juur ja juur saatu savustettua poikkee pitäjästä, niin ei ku uutta putkee ettei vierasvalloittajat majoitu pysyvästi värtsin laaksoon.
    Hieman tais jiähä jalakoihi se majatalon emannus tässä, ko otti ja suutahti jäläkeen jääneine kommentteineen moisesta kohtelusta.
    Ei pitänä kovin vierasvaraisuutena mielessään moista mainoskielteisyyttä viimeisestä palvelusta joka kylällä vielä sinnitteli. Eipä sinnittele ennee, siitä piti huolen tämä värtsiläläinen vierasvaraisuus.
    Eikä taia tarvita pelätä uutta mainosryntäystä värtsiin, ko tais olla viimeinen tämä majatalon tyhjennysmyynti vähheen aikoon.
    Katellaanhan tuas miten tämä tästä kehittyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Tapio, kiitos ajatuksia ja iloa herättävästä tekstipätkästä. Onnkes toi savonmurre on hanskassa ja ymmärrän kieltä ;)

      Unet rienaa pahemman kerran, kai se on tohtorille mentävä, ei tästä mitään tuu. Nukun enemmän kuin laki määrää, koska yöt pitää nähdä kaikkee ja paljon. Päivällä uupuu.

      Sovitaaks niin, että kesään mennessä asiat loksahtaa urilleen ja minä olen utelias elämälle.

      Kevättä rintoihin ja valoa sieluun!

      Poista