6.7.2016

Kuninkaita onko heitä

Kuka rakastaa uusia pottuja, nostaa käden ylös ja huutaa hep! Nyt on kuuminta hottii napsia uutta pottua aamua iltaa. Siiklii, timoo, tiinaa, pirjoo ja virvee, mitä näitä nyt on. Baithiwei, meillä on uus kesäherkku. Heleppo ja hyvä. Uutta pottuu taiten keitettynä. Kastikkeessa - pilkottua kylmäsavulohta, tilliä, uutta sipulia ( vartta enimmäkseen, ) jauhettu valkopippuri, snadisti sitruunamehua, hyppysellinen sokerii, kermaviili ja smetana. Sotke ja nauti keitetyn uuden potun kanssa. Raikas ja maukas.

Uusien pottujen pesuautomaatti

Vielä yksi uusi pottuidea tahi oivallus. Martta inhoo pestä uusia pottuja. Enkä tykkää, jos ne pestään huonosti. Pitää olla puhtaat. Hirveetä näpräämistä. Mutta. Ota ämpäri ( hyvä ämpäri, ) puinen pulikka, vettä ja raakaa lihasvoimaa. Pyöritä pottuja voimallisesti ees taas ämpärissä. Kiivaasti vatkaa hän. Vaihda välillä vettä ja katso, sinulla on kilo tolokulla pestyä perunaa. Näppärää ja nopeeta.

Ja läks...
Pääsin valittamasta kuin mää oonkaan niin väsy evri dei. Edes uni ei tuo pirteyttä. Aina vaan on niin vetämätön olo ettei pierasta jaksa. Katoppahan kun tajusin, lopetin kaiken vitamiinin syönnin tuossa vuoden vaihteessa. Ajattelin, että voisi kokeilla olla luomu. Vuosikaudet olen vitskuu, hivenii, eetä, beetä, ceetä, deetä ja arsenikkii vetänyt rännistä alas. Voisko väsyn syy olla tässä. Kipin kapin Laiffiin ja latasin sellaset myrkyt et jos ei tästään tajua virkistyä, niin sit se on kuolemaks. Eilen aloitin ja nyt jo tuntuu psykoottinen vaikutus. Mie lähen lentoon, mie oon niin virkee. Ei vain, kyllä se viikon tahi kaks ottaa ja katsotaan onko oikeesti näin, että tottunut elimistöni huutaa vitamiinii. Kaikki mulle heti nyt!

Vihreessä on voimaa
Eilen käytiin kattoo yks kohde, joka kolahti mulle. On meinaa hyvillä huudeilla, eikä missään ghetossa. Ihan on kuulkaas siinä ison ompun naapuris. Hima vaatisi pientä remppaa, nou problemos. Pohja kiva ja magee partsi. Nyt vaan tuo UK:oo laittaa kampoihin, hän odottelisi vielä, ja uskoo, että kohdalle tulee kyllä vielä parempi. Totta, mut mun hermoilla ei kauheen pitkään venailla. Toki, se ratkaisevan askeleen ottaminen eli tässä tapauksessa ehdollisen tarjouksen tekeminen on kyllä pelottava askel. Kuin mää, ritareista rohkein, pelkään tämmöistä asiaa? Nuorena tein tarjouksia sinne tänne ja olin valmis myymään vaikka mummoni ja ostamaan mustalaiselta hevoisen. Mikä niin peljättää ja arveluttaa? Tämä ikääntynyt, typerä ja tyhmä turvallisuushakuisuusko? Plääh, musta on tullut tylsä ja riskitön mies.

Tangokuninkaan haamu elikkäs aave
Eilenpä oli antoisa ilta. Kuuntelin viikonlopulta tulleen Tangoillan yleareenasta. Mie olen tangoihmisii, niissä on vain jotakin joka sattuu mun sieluun. Sanoinkin UK:lle, et mie oon varmasti ollut yhdessä elämässäni tangokuninkaallinen. Jos nyt en ihan siltsu, niin ainakin tämärälyndi. Olinpa siis hyvillä fiilksillä ja taas hokasin tärkeen pointsin. Nyt on lopetettava synkistely ja asioiden turha vetvaaminen. Usottekos työ, et jos jaksaa ajatella, toivoa ja unelmoida positiivisesti, niin sepä lähtee possarina eteen ja tulee takas. Ajatusmallina siis käytännön tasol, omat menee kaupan ja uusi ihana odottaa kulman takana. Näin kun mie jumalaut päätän, niin näin on tarkoitettu tapahtuvan. Niin totta, kun nimeni on Martta Magdaleena, Jesajasta seuraava. Elämä on hei laiffii.

Huh hurjatus, täällä tuulee niin, että tupee tuiskuaa. Arska paistaa mut on myräkkä. Mua pelottaa noi vanhat viittä vaille kuolmaa olevat isot puut mökin ympärillä. Tuleeks ne oikeesti niskaan, ovat meinaa aivan poikittain. Rannassa on kantsui, tänään menen sienimetsään. Illalla nautitaan fisuu, uutta pottuu ja kantsusoosii. Siinä se on kesän maku parhaimmillaan.

P:S Positiivisuuden voima osa 1. Pankki soitti just ja lainapäätös on tehty ja summakin nousi sopivasti. Näin ne menee ja kohta soi puhelin, et mun himas on yksityisnäyttö ja ostaja. Hallelujaa.

2 kommenttia:

  1. Mua vähän potuttaa, kun tänä vuonna ei näytä kotipihalta (tai siis ämpäreistä) pottua nousevan. Pöh. Viime kesänä tuli satoa kivasti ja sitä oli jotenkin niinkuin parempi ihminenkin, kun sai hakea suoraan kuistilta kattilaan ne pottuloiset. Mun helppo lisuke tehdään sillai, että pilkotaan pannulle pekonia ja kevätsipulin varsia, paistellaan hetki ja se on siinä. Nam.

    Se on kuule Martta Magdalena sillai, että me ei enää ilman oikeita vitamiineja ja lisäravinteita pärjätä. Itse just kävin kans täydentämässä varastoja ja luontaistuotetietäjä sanoi, että moni jättää kesällä D-vitamiinin pois, kun aattelee, ettei sitä sillon tarvi, kun on valoisaa, mutta se sitten heti syksyllä hirmu vajauksena kostautuu. Eikähän näillä keleillä ole sitä tarvittavaa valoakaan näkynyt. Paitsi onneksi teillä siellä pankki-&asuntotunnelin päässä. Täältä edelleen peukkujaaaaa!

    VastaaPoista
  2. Ihminen on ehottomasti parempi, jos sillä kasvaa omaa pottua. Uskon niin. Ei kovin kaksinaiselle näytä meidän yrttitarha. Kyl ne kasvaa lähtee, mut sit se tyssää siihen. Onnettoman kitukasvuista porukkaa.

    En tiiä, mikä meni, kun lopetin kaikki. Se saattaa kuule oikeesti olla syynä tähän väsymykseen, toivon ainakin niin ja nyt palataan ruotuun. Vanha tartee vitskuu ja hivenii. Ja sulle toivotan pikaista lomaa, kyl se vielä sieltä tulee!

    VastaaPoista