24.4.2016

Päivien viemää

Sandeimoorning. Järvi lähes peilityyni. Pieni, herkästi väräjävä laine harhailee päämäärättömästi veden pinnalla. Ulkona sen verta viilee, että toimistohommat hoidetaan tästä avautuvan panoraama ikkunan edestä. Sisältä siis, lämpimästä. Valitettavasti äänitehosteet jää ulkopuolelle, mutta niitä on saanut nauttia jo yllin kyllin. Istuin tuossa terdellä alkuillasta kuunnellen reidioo, jotakin älämölöä sieltä tunki. Just semmoista, että korvia vihloi ja hermoon otti. Minä siinä, et miks kuunnella tämmöistä, kun luonto tarjoaa parastaan, korvia ja sielua hivelevää konsertointia. Reidio sulki ja pääsin nauttimaan parasta mitä maan päällään kantaa. The Birds! Olin heti menos mukana...





Olihan kelit eilen! Taivaalta tuli siis ihan kaikkee mitä kuvitella saattaa. Iltapäivällä työnti lunta niin tehokkaasti, että tienoo oli hetkessä valkee. Jouduin lumitöihin. Kyllä, piti terde "kolata,"että Martta pääsi tiskoomaan. Vähän oli silleen hyh, hyh, onks tässä mitään järkee? Eikä mitä, bastu tulille ja katsos, iltaa kohti homma selveni. Tuuli tyyntyi ja kaiken tän jälkeen tuntui jopa lämpöiselle.

Tacopeti




Täällä ei päiviin kauheesti mahdu. Eikä pidä mahtua. Eilisen ihmeet sarjassa saunan lämmitys, tiski ja illallisen laitto. Mentiin helpolla, mutta maukkaalla. Mukaeltu tacopeti. Sain reseptin yhtiökumppanilta ja sekös meille maistui. Heität vaan uunipelille pussillisen tacolastuja, paistetun jauhelihan ( valkos.) ja siihen pussillinen tacomaustetta. Tomaattimurskaa, ranskankermaa ja cheddaria. Hetkeksi uuniin ja vot sie, kun on maistuva ape. Baithiwei, paistettiin jälkkäriksi lettuja ja katsottiin femman euroviisuraati, eikäpä tarvinnut sen jälkeen unta houkutella. Mökki hiljeni kakskymmentäkolomenollanolla.




Kuvailin eilen tai siis miehän kuvaan joka päivä. Se valotus ja ilma oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Valoa ja varjoa huru mykke ja illaksi saapui vielä pehmeä ussakka. Oli tyyntä, hiljaista, sinistä ja punaista hetkeä. Kamera alkaa käyttäytyä niin kuin sen haluan toimivan. Korjatuista vioista on ollut apuja. En ole siis sekoamassa. Sain jo nauttia kuvaamisesta. En ole vielä lähtenyt merta mökkiä edemmäksi kuvaamaan. Joku aamu aniharvaan, lähden laajentamaan tajuntaani tuonne pelloille ja pöpeliköihin. Kiva.





Tänään citiin. Tulossa työntäyteinen viikko ja sit onkin vappu. Minä joudun rikkomaan perinteitäni ja ei tulla vapun viettoon möksälle. UK:lla pitkät perinteet vappurunssilla ja rouvan on lähdettävä messiin. Se on oikeastaan ihan fine. Uskoisin, että jää runnsit aika hiljaseks, seuraavana aamuna on auton tuulilasin vaihto kello seitsemän.





Laituri pitäisi laskea vesille ja arvaisiko jo ottaa alakerran terdekalusteet päivänvaloon. Eipä tuolla vielä tarkene istua, joten olkoon ja odottakoon lämpöä ja läheisyyttä. Mut tehdään tähän päivään hidas lähtö. Hetkeksi vielä kammarin puolelle, se on ihan parhautta. Lötkön pötkön kiireettä mihinkään.

4 kommenttia:

  1. Nuo kaksi viimeisintä kuvaa mulle, ihania <3
    Ei ihan vappufiilis ole vielä, ehkä se tästä ehtii vielä muodostua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli muuten aika taianomainen hetki :)

      Kyllä se tulee, munkin paistoon vaan.

      Poista
  2. Erityisen 'koskettavia' nuo kaksi viimeistä kuvaa. Äänimaailma, tuoksut tulevat läpi. T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos, mahtavaa jos herättää aistimaailmaa :)

      Poista