14.3.2016

Tiukka ilme huuleen käy vasta tuuleen

Pieni asiattomuus tauko. Kehtuutti ja vähä vitutti. Selkäpaska oikkuilee ja se tekee ihmisen kiukkuiseksi ja silloin ei viitsi kirjoittaa. Vaikka elämäähän se on sellainenkin, kipu ja vitutus. Hyvä olisi sellainenkin purkaa, ettei vaan luule, että elämä on jatkuvaa valoa ja auvoisuuttaa. Ei ole niin. On suvantoa ja kukkulaa, matalaa ja korkeeta. Kukkaa ja mehiläistä. Häh, mites toi nyt ollenkaan tähän liittyi. Ei mitenkään. Kunpahan kuullosti kivalle.


Kystä kyllä

Pientä pettymyksen rintamaa duunijutuis. Tallinnan päässä, uuden malliston valmistuksellisia ongelmia. Ei mennyt niin kuin toivoin ja ajattelin. Ensin lamaannus, normi reaktio, hanskat tiskiin ja mie mittään yritä. Mut ei se katsokaas mee niin. Hakkaat sitä pikku aivonystyrää seinään vaan, kyllä se siitä joskus iloksi muuttuu. Uusia verkkoja vesille ja yritystä kehiin. Onnistuneetkin maailman valloitukset ovat vaatineet taakseen lukuisia epäonnistumisia. Jos saattaa oikein ajatella, niin vastoinkäymisissä saattaa olla uusi parempi alku. Ja mikäs, ei mul mikkään hätä. Tykkään siitä mitä teen, enkä kauhean korkealta tipahda. Homma jatkukoon!

Pientä makupalaa

Suuri puhdistus on saanut onnistuneesti jatkoa. Mulla on oikein semmoinen himotus siivota ja pestä paikkoja perusteellisesti. Juu, hammasharjalla oli käyttöä. Enkä tarkoita nyt hammaspaikkoja, vaan ihan oman kodin hankalia kulmia ja listan pätkiä. Niissä hammasharja on oiva väline. Perjantaina yksi asiakastapaaminen, mutta muutoin päivä oli pyhitetty puhtaanapidolle. Rätti alkoi heilua jo aamutuimaan ja sainkin paljon aikaiseksi. Laiska töitään luettelee, sano. Enkä mie sillä, mutta tässä on nyt kyseessä taas tämä niin trendikäs järjestely. Pois, pois turhat joutavuudet. Nyt sai kyytiä kylppärin ja veskin kaapit. Sinne meni esteelooderin ryppyvoiteet ja kaikki pullonpohjajämät. Mites sitä niitäkin kertyy? Eiks ne pitäisi loppuun käyttää, ennen kuin uutta putkeen. Kyllä taas yksi jätesäkillinen lähti tunkiolle. Vapautus, ihastus ja hyvä olo.

Herkun herkkua

Ukkokulta oli duunimatkalla maalimalla ja rakastin perjantaina illallisella. Juu, polokasin juhlat pystyyn. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että osaksi mentiin valmiilla. Se suotakoon, sillä suuri puhdistus vei aikaa ja energiaa. Mutta kivasti laitoin, viinit ja kynttilät juu. Onhan se myötäinen onni, toinen tulee umpi väsyneenä himatsuuniin ja täällä ehtoinen rouva odottaa kystä kyllä. Saunoa rupsahutimme ja nautimme. Molemmat oli rättiväsy ja mökki vaikeni jo ennen puolta yötä.

Lauantaina mentiin perinteillä ja lykkäsin merimiespihvit uuniin. Televisovastaanottimesta tuli Melodit ja sekös meille kelpasi. Niin kuin olen aikaisemminkin jo todennut, niin svedupettereiden yltäkylläisyys ja plastiikki häiritsevät tämmöistä tavallista tallaajaa, mutta panettakoon se viihteen piikkiin. Voittiko oikea viisu, se nähdään toukokuussa. Oli siellä kolmekin vahvaa suosikkia, eikä tämä voittanutkaan huono olo. Vähän tavallisempi ja siks just hyvä. Heijaa Svärje!

Kotimatkalla kohdattua

Ai kauheeta, meinasin unohtaa kommentoida perjantai-illan Emma gaalaa! Se oli kyllä Antti Tuiskutukan riemuvoittoa. Ja se oli kyllä ansaittua. Mie olen aina Anselmia fanittanut. Kaikki se loskapaska mitä hänkin on niskaansa saanut, niin nytpä oli kiva näyttää närhen munat. Pojalla on yritystä, vaikeuksiin ei jäädä makaamaan, vaan sieltä noustaan ja entistä ehompana. Antista on kehkeytynyt komea nuorimies, ei enää mikään poikanen. Chisu ja Sanni, molemmat upeita artisteja ja pystinsä varmasti ansainneet. Täytyy myöntää, että kivasti viihteellinen pläjäys, katsoin ja nautin mielelläni. Olkoonkin kevyttä poppii, elämäs täytyy olla viihdettä.

Nyt täytyy lopettaa. Istuminen aiheuttaa painetta välilevyis ja kipu hiipii takavasemmalta. On mentävä jaloittelemaan, se auttaa. Ei muuta kuin nokka kohti uusia haasteita. Vähäks mua jännää nää kelit. Onko tulos kevät, ja päästäänkö pääsiäisenä mökille? Ens su olisi tarkoitus käydä tsekkaa tilukset ja laittaa lämmöt päälle. Satoi tai paistoi.


2 kommenttia:

  1. Mulla oli viime viikolla remonttiloma (tunnettiin ennen hiihtoloman nimellä..), joka kääntyikin sit raivauksen puolelle, kun otin hullu sen kirppispöydän. Mutta kylläpähän taas kannatti. En tiedä, kumpi mua loppupeleissä lämmitti enemmän, se, että kaupaksi meni 212 itselle turhaa (sisustus)tavaraa + kolme telkkaria (juu, kuulostaa hullulta, mutta ukolla oli telsukuume ja sanoin, että yhtään uutta töllöä ei osteta ennenkuin on vanhat myyty) vaiko se, että niistä tuli yli 600 euroa rahaa. Ei huono. Jos ei yhtään mieti, mitä kaikesta on aikanaan maksanut ja sitä en nyt mieti pätkääkään. Ihan sama. Jäi vaan kauhee raivausvaihde päälle ja himottais putsata ihan kaikki kaapit ja lootat ja kaikki ja järjestää uuteen uskoon. Mutta ei auta ny, kun loma tuli ja meni ja se veskiremonttikin jäi vaiheeseen. No, eiköhän se siitä, kun aikansa potkii varpaitaan niihin laattapinoihin, niin kai mää ne joku päivä laitan lopulta paikoilleen nekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä myö! Aikamoisen urakan olet suorittanut ja mie niin pääsen mukaan sun fiilareihin :) Jatketaan harjoituksia, kohta meillä ei ole kuin vaatteet päällä.

      Poista