25.2.2015

Lihastaan revitty

Heräsin 5.26 pirteänä. Outo tunne, tuo pirteys. Silleen katoavaa kansanperinnettä. Ikuisena uniongelmaisena saan huomata, että olen nukkunut viime aikoina ihmisiks. Hallelujaa ja kiitos herra. Unesta puheen ollen, viime viikonloppuna olin yksikin yö huutanut unissani: "Viinaa, Viinaa!!" Hah, liekkö lievää vieroitusoiretta, sillä väkijuomat eivät ole maistuneet viime aikoina. Alitajunta ryyppää, pythyi.

Maanantain alaraajaraiskaaja oli epämiellyttävyydessään miellyttävä kokemus. Eiks se oo jotenkin muotii, tollainen SM-käsittely. Ei ne jumikalvot kertakäsittelyllä mihinkään irtoo, mut tää on hyvä alku. Ilta oli epämiellyttävä. Sen verran käsittely otti, että ei sukkaa, ei housua voinut jalassa pitää. Oli juurikin sellainen olo, että on lihat irti revitty, jos nyt niin saa sanoa. Lihastaan revitty. Tiistaiaamun sauvakävely oli kyllä irtonainen. Aivan kuin jaloissa olisi vuosien jälkeen ollut jotakin elämää. Not bääd.

Maanantaina ei töllöstä tullut muuta kuin Oskarit. Tuli sit niitä möllättyä. On se kyllä kiva, kuin noi ameerikan ihmeet ovat niin ulkonäkökeskeisiä. Kaikki kehuu toisiaan kauniiksi, mielettömäksi, upeiksi ja silleen. Rahastakin paljon mainitsevat. Hampaat on valkoisemmat kuin valkoinen, mut tukat niillä oli huonosti. Tai semmoiset luonnolliset, mie en käy kampaajalla kampaukset. Sekin on nyt muotii. Olihan siellä muutama poliittisesti kantaaottava, syvällinen ihmisvälittäjäkin. On se semmoista showta koko elämä. Millekähän tuntuisi olla oskarvoittaja, tähti vallan?

Oottaks työ kyllästynyt feisbuukkiin? Muutaman ahkeran päivitysvuoden jälkeen siitä on tullut välttämätön paha. Tai oikeastaan mua on alkanut ärsyttää se riippuvuus-suhe. Ei siellä oo enää kivoi juttui, kun kukaan ei oikein kirjoita mitään. On vain linkkejä sinne ja tänne. Kaikki ihanat ruokakuvatkin ovat menneen talven lumia. Oukei, toki se on hyvä väline yhteydenpitoon kaukana oleviin ja meillä on oma duuniryhmä, missä voi päivän polttavat vaihtaa. Niin ja Ukkokullan kans viestitellään arkivälttämättömyydet ja kaik tarvittava info. Mut muuten se on niin booring. Eniten mua on alkanut nyppii se, että jatkuvasti pitää olla somes. Jos laskee vuositasolla käytetyn aikamäärän mitä sielläkin päivystää, niin sillä saisi aikaiseksi jotakin järkevää. Jotakin aitoa. Iteppähän valintani teen, mitä tuosta motkotan. Nykyään on sellainenkin muotii, et ollaan somepaastolla. Hmmm, ei huono sekään. Kännykät ja tietotekniikka jorpakkoon ja elät niin kuin ennen vanhaan. Mut mitä sitä sit muka tekis? Mitä me syötiin ennen kuin oli flooraa?

4 kommenttia:

  1. Heh, miks mulle tuli mieleen otsikosta nyhtöpossu ;)

    Ei kai sitä enää osaa elää ilman somee! Sitä vaan ihmettelen että moni joka itse on mut kaverikseen pyytänyt ei kuitenkaan ikinä tai lähes ikinä postaa mitään eikä jaksa painaa sitä tykkää nappia koskaan.

    Kiva nos voit jo paremmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, miehän oon tämmönen nyhtöpossu :) Mielikuvissani repesin...

      Mietin, et mitä sitä ennen tehtiinkään, kun ei ollut somee. Ajattele sitä aikamäärää, mihin se käytettiinkään?

      Tänään jännä päivä. Olen menossa sinne S1 fyssärille!

      Poista
  2. Hei muru, mene osteopaatille. Se avasi mun vee 86 alkaen jumissa olleen koipeni. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thänks, mut osteopaatit, kiropraktikot, naprapaatit, kalevalaiset jäsenkorjaajat, akupuntuuri, mitä vielä? Kaik on käyty ja parhaimmillaan hetken helepotus, siinä kaikki.

      Poista