Juhlava arki

Täällä ollaan taas! Joko luulitte, että se on juonnu ja syönny ittensä hengiltä? Mikä pahan tappais. Mut on ollut mukamas kiirettä ja pieni joululoma näpyttelystä oli paikallaan.

Ukkorähjän taulu, oli hän otettu.

Ruokaa, ruokaa, ruokaa

Oli kirkossa muutama kynttilä

Välillä kun on juhlaa, niin sen jälkeen tämä arkikin tuntuu taas juhlalle. Vaikka rakastankin juhlia, niin kyl mää sit kuitenkin olen arkinen ihminen. On joku rytmi ja roti tässä elämässä. Tuli syötyä ja juotua, niin kuin tapana on. Mulla oli illallisvieraita joulupäivänä ja ihan mentiin pitkän kaavan mukaan. Eksyttiin vielä tanssiruokalaan, mikä nyt sit on jo aika epätavallista. Edellinen kerta kun oli vielä tuoreessa muistissa. Ei kai mulla ole jo viidenkympinvillitys? En kestä, jos se alkaa juoksuttaa kylillä kuin pahasta kollia. Juhlalla tahtoo aina olla myös se varjo puolensa. Se tahtoopi vanhaa huokasuttaa hiukkasen. Mut hui, hai, hauskaa oli.

Joulupäivän kattaus

Timangia sen olla pittää

Joko joulun voi siivota pois? Mua alkaa välittömästä pyhien jälkeen nyppiä noi krumeluurit. Olkoon vielä huomiseen, heivaan ne sit pois ja jään odottamaan jussia. Ai niin, onhan tässä vielä uusivuosi ja muut juhlat välissä. Tinaa täytyy valaa ja pottusalaattia tehdä. Elämä on yhtä juhlaa...

Kaunis juusto

Ollaan kahden lällälää

Pitäskö tänään eksyä aleihin? Mitään en tarvitse ja inhoon ihmispaljoutta. Miks siis mennä? Onhan se yksi tapa viettää aikaa, maleksia ostarilla. Katsotaan nyt mitä toi Ukkorähjä on mieltä. Hän on myös vielä lomilla. Tauon jälkeen on jotenkin tahmeeta tää kirjoitus, joten en kirjoita. Laitan muutaman kuvan. Adios!