Oon ehkä perhonen...

Tämän ruumistani raatelevan matkakuumeen lisäksi Martalla on myös matkaväsy. Eilen duunissa yksi asiakas jätti tulematta ja käytin oitis tilanteen hyödyksi. Meillä on alakerran varastossa vanha vuodesohva ja  hilipasin ottamaan pienet kaunistavat. Sain ruhoni vaakatasoon ja vaivuin samalla silmän räpäyksellä tyydyttävään unoseen. Vedin siinä sitten pikaiset päikkärit. Vähänkö tehokasta. Hyvin jaksoin loppu päivän. Illalla vastaavasti putosin tohon soffalle. Sama keissi. Illalla puoli ysi, Martta vetäisi kaunistavat. Tällä menolla mulla ei ole rypyn ryppyä... niin oon kaunis. Päiväunethan ovat rinsessojen juttuja. Ne kaunistavat. Oih!

Kuin salama kirkkaalta taivaalta, tajuntaani tuli ymmärrys näille liian aikaisille heräämisille. Marttahan elää jo Thailandian aikataulussa! Siinä syy, siinä vika. Mie olen niin herkkä ja intuitiivinen immeinen, että virittäydyn tietämättäni jo tulevaan aikakäsitykseen. Tällä hetkellä Bang Tao biitsillä eletään jo kello yhdentoista aamupäiväunelmaa. Ei ihme, jos Marttaa ei väsytä. Martta istuu jo alla palmupuun ja nauttii Kuubalibree kookospähkinästä. Ei herra mun varjele, ei alkomahoolia ennen puoltapäivää...

Tää päivä pitäisi jaksaa suorittaa vielä kunnialla. Nyt on pakko hokea jo hermotusmantraa. Rauharauharauharauha, Jaksaajaksaajaksaajaksaa... Ihan pikkasen on sellainen yliviritetty olotila. En kai mie lähe lentoon? Eilen eräs asiakas ( onneks tuttu) kysyi multa, että kiroilenko aina näin paljon? Piti ihan miettiä. Normaalisti en viljele yltäkylläisesti voimallisia sanoja. Mutta näin ylikierroksilla, niitä saattaa tehosteeksi lipsahtaa. Voe vittu, mikään ei ole kauheampaa, kuin kiroileva, vanha homopiippari. Pois se minusta! Antakee anteeks! Tänään en käytä voimasanoja. Otan tilalle korvaan arkumentoinnin. Voe perhonen! Ai kun söpöä, hyvin nättiä.... Perhonen sentään!

Jahas, tämä onkin varmaan viimeinen päivitys äitini kamaralla. Huominen voi olla sellaista tärinää, että en kerkee tänne läpisee. Juu, menen aamupäiväksi duuniin, lentävä vaihto ja Ukkorähjä on valjastettu kuljettajaksi. Martta, tuo rinsessa ruusuista ruusuisin, kuskataan kentälle hyvissä ajoin. Etten vaan myöhästy, se olisi noloa. Toivottavasti kone nousee sinivalkoisin siivin aikataulussaan ja ne helvetin turbulenssit jättäisivät rinsessalennon rauhaan. En pelkää lentämistä, mutta noi turbukat on hanurista.

Rakkaat lukijani! Toivotan teille Helvetin Hyvää Joulua! Ai niin se perhonen.... Sori hei! Olkaa tonttuina, älkää kiusatko pukkia. Muistakaa seimessä makaava Jeesua-lapsi, se on tullut teitä varten. Hän niin kuin vapauttaa maailman tuskista. Matkakertomukset on luvassa, jos vain tietoliikenneyhteydet pelittää.  Laakon, aew-phop-kan-maj!