Kalju kylmässä koukussa

Heräsin pää painavana. Joskus toi nuppi on ihan heviä. Liikkeet on kuin hidastetusta leffasta ja pyörin ympyrää kuin mielettömän mulukku hullun perseessä ( sori, toi on savolainen sananlasku, tuhma.) Ei millään ihminen haluaisi herätä tähän päivään. Mut nou hätä, juuri tämmöisellä hetkellä hyppään pöksyyn ja painun uimaan. Sinne jää raskaus, nyt on ajatus sirkeä. Siksi siellä ramppaan, siitä on tullut huumetta. Oon koukussa kylmään. Ei hassumpi koukutus.

Menenkin tänään vasta yhteen. Uusi nettiajanvaruksemme on kyllä hyvä. Tsekkasin illalla duunitilanteen ja sinne oli tullut perutus. Sellainen tyhmä, keskelle päivää. Laitoin viestin ekalle asiakkaalle, passaisiko tulla pari tuntia myöhemmin. Ja vot, hänelle käy, joten mulla on aamupäivä aikaa läpistä tänne joutavia. Joskin takana on veepeet ja olisin jo innokas työhönkin. Tuossa aamuisella lenkilläni ajattelin olevani etuoikeutetussa asemassa työn suhteen. Teen sitä juuri sen verran, että uupumus ei vaivaa ja minulla on hauskaa. Äijän käppyrä alkaa lähennellä viittäkymmentä, ei sitä enää jaksa niin kuin nuorena orhina. Kääk! Viime yönä näin unta, että minusta oli tullut kalju. Tukkaa oli enää harvakseltaan päälaella ja sisuskumi paistoi. Eikä siinä mitään vikaa, mutta tajusin unessa olevani vanha. Tosi vanha.

Kaksikin syytä moisille "vanha"ajatuksille. Mun isoäiti on huonona hospitaalissa. Hänellä on ikää ihan kiitettävästi ja toivoisi jo itsekin pääsevänsä pois. Tapasimme viime kesänä ja juttelimme asioista. Pahin pelko on tietysti se, että jää makaamaan muiden armoille, huonolle hoidolle sairaalan sänkyyn. Minä rukoilin iltarukouksessa, että voisi yläkerta laskea mummin jo viimeiselle matkalle. Se olisi parasta.

Jäin sit illalla tuijottaa  jotakin dokkaria kauneusleikkauksista. Sikäli hassu viritelmä, brittiläinen miestoimittaja teki juttua jenkeissä. Siellähän tämä touhu on perushuttua ja outo on se, jota ei ole imetty tahi leikelty. Hra. toimittaja suostui itsekin rasvaimuun. Muutama kilo vyötäröllä ja ne olivat hetkessä pois. Ohjelmassa seurattiin muutamien "tapausten" minäkuvan parantelua. Osalle heitti hiukka yli, mutta noin niin kuin pääsääntöisesti hyvää jälkeä tuli, enkä yhtään ihmettele miksi ne ovat jenkkilässä niin suosittuja. Mulle on ihan sama mitä kukin itselle tekee, en tuomitse, mutta niitä samaan muottiin leikeltyjä  hirviöitä en ymmärrä, eihän ne ole edes kauniita. Pikku korjailut ja imut sinne tänne ei ole niin pahasta. Varsinkin, jos se kohottaa ihmisen itsetuntoa ja tuntee olevansa paremmin sinut. Vielä ei ole itsellä tarvetta, tai jos nyt totta puhutaan, niin kyllä sitä rasvaimua voisi vinguttaa vähän siellä ja täällä. Mutta se ei ole elämiseni ehto. Pärjään hyvin ilmankin. Mutta tulevaisuudesta ei voi tietää, varsin jos tuo tukkakin lähtee, niin kai se on Ralfille mentävä. Toisaalta, kalju on mielestäni sexy.

Olen ilokseni saanut huomata, että kävijämäärä sivuillani on lisääntynyt rutkasti. Yksikin päivä, klikkauksia oli reippaasti yli kolmensadan. En sit tiedä, onko se paljon vai vähän. Mulle paljon, ajatus siitä, että noin moni lukisi Lemon Gayta, lämmittää vanhan homon sydäntä. Ja uusia rekisteröityneitä lukijoitakin on tullut lisää. Kiitos heille! Ajatella, jos kaikki lukijani olisivat rekisteröityneitä, niin niitähän voisi olla enemmän. Se olisi mielestäni upeaa, en tiedä miks? Kai se hivelisi itsetuntoa, eikä silloin tarvittaisi plastiikkakirurgiaa... Kiiiiitos kaikille lukijoille!!

Nyt kun aamupäivälle vapautui aikaa, niin voisin mennä tutustumaan uuteen "kauppahalliin." Olen jo aikaisemmin hehkuttanut Kluuviin avattua Eat&Joy lähiruokatoria. Sinne siis. Otan muutaman kännykuvan, jos lupa irtoaa. Tänään on tiistai, maistuu hyvälle. Adios!