Hyväinen huomen! Arvatkaa mistä tietää, että mennään kohti viikonloppua? To-pe aamuisin herään aina liian aikaisin. Outoo tuommoinen... Joku fiksu insinjööri osaisi varmasti sanoa mistä moinen johtuu. Omat outouteni hyväksyneenä, en vedä hernettä nenuun vaan nousen nöyränä mokalle ja kohtaan uuden päivän kiitollisena. Mutta noin niin kuin tieteelliseltä kannalta olisi kiva tietää ihmeellisyyden syy. Onko ihminen niin virkeä loppuviikosta, että uni ei jaksa vai onko asia päinvastoin? Niin väsy, että ei nuku. Minä olen vain kampaaja, en unitutkija, enkä näin voi teille vastausta antaa. Olkoon miten on, olen hereillä!
Pitäisikö mainita sananen sielunelämästäni? Niin ovat olleet syksyiset viikot ja viikonloputkin sellaista matalalentoa, että ei paljon kerkeä syvällisiä pohtimaan. Vai eikö purkautumiselle ole ollut tarvetta? Jos ihmisellä on tarpeeksi älyllistä ja älytöntä aktiviteettiä, niin se pitää mielen raikkaana, eikä joudu rämpimään synkissä ajatuksen mutavelleissä. Näin on kuulkaa näppylät. Minä elän liikkeestä. Oliks vähä hienosti sanottu? Elän liikkeestä!
Syvällistä pohdintaa, osa 1. Asunnossani on kuuma. Nyt on syksy ja patterit päällä. Vaate ahistaa, Heitän ne pois. Helpottaa. Olen alasti.
Syvällistä pohdintaa, osa 2. Täällä on myös itikoita. Isoja huoranperkeleitä. Janoavatko vertani, menkää pois. Tuossa inisee, syksyllä?
Siinä tämän viikon syvälliset. Isot ovat ongelmani, tarvitsenko terapiaa? Mutta eihän syvällinen aina tarkoita, että se on samalla ongelmallista. Kyllä sieluun mahtuu kaunistakin syvää pohdintaa. Olen jo jonkun aikaa ihmetellyt, miksi Ukkorähjän kanssa menee niin mukavasti. Siihen nyt ei tietysti tarvita mitään ihmeellistä. Puhutaan päivässä enemmän kuin ne kymmenen sanaa, ja ne eivät ole vittuilua, eikä mun nalkutusta. Olen lempeä, hyväksyn hänet kaikkine ikävine puutteineen ja Ukkorähjä vie roskat mennessään. Oih, tätä parisuhteen auvoisuutta! Pelottavinta tässä on se, että pienessä rinsessa ruusuisessa
mielessäni olen alkanut ajattelemaan sitä vaaleanpunaista haavekuvaa saman katon alle asettumisesta. Voisiko se sittenkin toimia? Kiva pikku mökki maaseudun rauhassa, ruusutarha ja maakellari. Ei helevetti, nyt pitää ottaa järki käteen ja aiheuttaa ongelmia parisuhteeseen. Tämä alkaa mennä liian vakavaksi...
Tulevalle viikonlopulle ei olekaan mitään suunniteltua äksöniä. Hyvä. Tylsä ja tavanomainen koti-ilta lauantaina on oikein tervetullut. Saatanpa olla niin ihana, että teen Ukkorähjän lempiruokaa. Rakastan, rakastan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti