Kaasuvuotoa ja herran rauhaa

Hulina viikon jälkeen on rauhoittavaa istua pöpelikön tyynessä aamussa. On taas niin nättiä, että sielun sattuu. Peilikirkas järvenpinta ja linnut leikkii aamuenergiaa. Jossakin kuuluu häiritsevästi joku työkone, kauhakuormaaja tai joku helvetin kone. Mene pois, pilaamasta mun idylli. Hei, se otti ja lähti. Kiitos Herra! Hektisen työviikon jälkeen, ymmärrän taas, miksi rakastan tätä paikkaa. Se on kuulkaa rauha, joka ihmistä rakastaa. Tai siis molempia oikeassa suhteessa. Menoa ja meininkiä, rauhaa ja rakkautta sopivasti. Siitä on keski-ikäiset homot tehty. Juuri näinkin.

Juuri kun olin epäillyt, että lukeeko kukaan sitruuna homon höpötyksiä, niin olenkin saanut paljon hyvää palautetta. Kiitän siitä ja tervehdin myös uusia lukijoitani. Palaute antaa aihetta jatkamaan ja mie olen häpi, sou häpii! Kiitos, kiitos kaikille!!

Tänään meillä on juhlat. Ei mitään discouörvellystä, vaan sivistyneet gurmeekinkerit hyvän ystäväni syntymäpäivien kunniaksi. Minulle selvisi (FB) juuri hetki sitten, että hän täyttää tänään myös vuosia. Kerroinkin jo aikaisemmin, että hän on hylännyt iloliemet ja juhlat etenevät tilanteen vaatimalla tavalla. Martalla on varattuna (itselle) pullo hyvää Roseeta, sen verran Martan liha on heikko, että aterian kanssa täytynee lasi siemailla. Vieraalle oli tarkoitus ostaa holitonta viiniä, mutta Inkoon Alko (jumalautaperkele!) oli mennyt kiinni. Ukkorähjä on cityssä, saa tuoda tullessaan. Hän vaan ei ymmärrä viineistä mitään, joskaan ei mullakaan holittomista viineistä ole minkään valtakunnan tajua. Onko sellaisia edes olemassa? No, en takerru pikku seikkoihin. Ajattelin tarjota vieraalle kokonaisvaltaisen Suomielämyksen ( hää asuu siel Londonis.) Pyöritän sienimetsäs, saunavihdal annan kyytiä ja ruualla rakastan. Oppii poika olemaan! Tässä illan menu.

Alkuruoka
- Martan exsotique salaatti
- Valkosipulileipä

Pääruoka:
- Munakoisopihvit
- Tattirisotto
- Keitetty papu/ grillitomaatti
- Elokuun viriilikastike

Jälkiruoka:
- Omenainen onnitorttu
- Vaniljakreemi
- Espresso / avec ( mikä avec, ei holii.)

Ateriasta vielä. Mie rakastan grillattua halloumia, mutta nyt halusin kokeilla jotakin muuta. Martta laittaa salaattipedille grillattua ananasta, silleen kivasti lohkottuna, saa jäädä kuoret ja häntä esiin. Ennen tarjoilua, sipasen pinnalle sinihomejuustoa sulamaan. Voi toimia tai sitten ei. Ystävä on siis vege ja paistankin siksi munakoisoa. Nämä pihvit ovat tulleet elämääni vuonna kuokka ja aura. Kuopiossa oli ennen muinoin Kreikkalainen ravintola Zorpas ( yllättävä nimivalinta) ja sen listalla oli tämä ko. herkku. Koisot viipaloidaan ja itketetään. Tehdään kolminkertainen panerointi eli ensin vehnäjauho, sitten muna ja lopuksi korppujauho kuorrutus. Paistetaan pannulla kullan rapeaksi herkuksi. Arvonsa tuntevat lisukkeet täydentävä sopivasti makumaailmaamme. Elokuun viriilikastike on rai-tyyppinen tzatzikin serkku. Kermaviilin pujotellaan raastettu kurkku, tilli, ruohosipuli, sitruunamelissa ( ei ollut vittu minttua kaupassa) ja sitruunanmehu. Ripasen joukkoon hiukka carria ja chilirouhetta. Vot, kyllä lähtee perse lentoon!

Perseestä tulikin mieleeni eräs ongelma. Siis minulla on ongelma. Asia on hieman arkaluontoinen ja sanoisinko kaasuuntuva. Sinä, joka olet heikoilla hermoilla varustettu, hyppää pusikkoon ja jätä tämä ongelmakeskeinen vuodatus lukematta. Sinä, jota ongelmakeskeiset ratkaisumallit kiihottavat löytämään toimintakelpoisia oivalluksia, jatka lukemista ja auta minua. Minulla on kaasuvuoto. Eikä siis mikään pikkupikku tuhnuttelu, vaan perse paukkuu niin hemaisevasti, että itseänikin säälittää. Ihmiselle, siis sellaiselle joka haluaa noudattaa terveellisiä elämäntapoja ja ruokailutottumuksia, sanotaan, että pitäisi syödä paljon kuituja. Meitsi on vetänyt ruohoo ja ruista koko viikon sillä seurauksella, että kaasupäästöistä on tullut jo hienoinen ongelma. Massu turpoaa yhdeksännelle kuukaudelle ja on hankala/ paha olla. Siis melkein ei voi pidättää. Pienikin rentous perälihaksistossa saa aikaan järkyttävän paukkeen. Mistä moinen, mitä voi tehdä? Mitäkö syön? Päiväateria on koostunut seuraavista terveyttä edistävistä raaka-aineista. Aamulla luomu kaurapuuro, mustikkasoppa. Ehkä ruisleipäviipale ( hiivaton.) Päivällä pupujen ruokaa, joku patonkipala ( täysvilja.)  Olen myös popsinut marjoja ( kuituja.) Illalla voileipää vaihtelevilla lisukkeilla ( jyväistä kokojyvää.) Yhtenä iltana hampurinherkkua eli paskahöttöö. Mikä minua tässä asiassa nyt erityisesti niin kiihottaa? Enkä nyt tarkoita mitään sellaista tuhmaa kiihotusta, kakkajutut ei ole erikoisalaani. Miksi meille teroitetaan, että ihmisen pitää syödä kuituja. Syö enemmän kuituja. Muutu kuiduksi. Ole kuitu. Helvetti, jos minä olenkin pullamössö massu ja voin hyvin juuri sen ansioista. Pupujen ruoka on lihaihmiselle myrkkyä ja saa aikaan tämän ikävän kaasua muodostavan peräpääongelman. Vielä sellainen intresantti yksityiskohta, kaasupäästössä ei ole hajua mukana. Se todellakin on pelkkää ilmaa. Mitä teen, jätänkö rehut ja ruohot, vai paukuttelen ja elän syömällä terveellisesti. Mitä häh? Pyydän sori, hei hirveesti sori, jos tää meni liian haisevaks?

On taas yläkertaan kiitettävää. Oi luojani, kiitän sinua ( vai pitäisikö sanoa teitä) mahtavasta duunipaikasta, ihanista työkaverista. Loman jälkeinen paluu ei ollut kohdallani ahdistava. Päinvastoin. Tajusin taas kerran olevani etuoikeutetussa asemassa, kun saan tehdä työtä, josta nautin ja minulla on hyvä olla. Sitä joskus saattaa tuntea murtuvansa työtaakan alle, mutta se on vain hetkittäistä väsymystä, mikä mielestäni kuulu normi elämään. On aika mahtavaa, että saa tuntea näin. Kiitos vaan kaikille asianosaisille.

Jep. Nyt Martta alkaa touhun. Ainut ongelma on se, että ei ole kauheasti suoritettavaa. Hyvät ystävämme ovat asuttaneet mökkiä viikon verran ja täällä on touhuttu niin, että minä voin siis keskittyä jo illan aterian valmistamiseen. Sauna on pesty, paskahuussi tyhjennetty jne. Oi tätä auvoa, oi tätä sulokkuutta! Taidan kuitenkin käydä ensin Pikku koiran viereen ja otan hetken riläksit. Viettäkää viekas viikonloppu!