Urbääni gei puuhastelee

Eilen oli yllättäen hauska päivä. Jostakin niin tavallisesta kuin siivous tulee lomallakin taidetta. Oli mukavaa puuhastella, järjestellä ja nuohota nurkkia. Ja kaiken kruunasi vielä se hieno tangoilta raatiossa. Kertooko tämä elämäni mitättömyydestä vai olenko vain oikeasti niin perverssi, että saan kiksit paikkojen puunaamisesta. Kai molempia... Enihau, tärkeintä on se, että tee mitä teet, mutta tee se tunteella. Eli kumoan mitättömyyden ja julistan itseni tunneihmiseksi.

Tässä muutama kuva mökiltä. Tänne on kerätty kaikki vanha ( niin kuin kai tapana on.) Jos mökki olisi oma, se kokisi täydellisen muodon muutoksen. Hirret saisi valkoisen pinnan, lattia lakkauksen ja kattoon valokas väri. Nyt ei viitsi laittaa. Mutta mökki saa ollakin vähän sinne päin. Himas mulla ei ole mitään antiikkia, on vain mustaa ja valkoista. Harmaata ja kiiltävää pintaa. Ja tärkeintä kaiketi on se, että täällä viihtyy. Niin on kuulkaa kiva köllähtää massu täynnä isolle sängylle... Se on se ydin.

Ukkorähjä viimeistelee kesäkeittiöterassia. Saa puunsyyt pintakäsittelyn, eilen hän rakensi uuden kesäsuihkupaikan rakkaalleen. Kyllä passaa taas ruiskutella. Terde on nyt valmis, tänään mennään puutarhalle ostamaan joku kukan reuhka koristamaan. Laitoin eilen terden nurkkaan pienen yrttitarhan. Kiviä ja silleen... Stailasin. Pitäiskö jokunen yrtti lisää laittaa... Hmmmmm.... siinä tälle päivälle pohdittavaa.

Aurinko on tullut back. Ja ihana, kevyt tuuli hyväilee jumalaista vartaloani. On siis kesäkeli parhaimmillaan. Se hautova, harmaa huttu on veke. Nyt taas passaa. Viikonlopuksi olenkin tilannut yöttömän yön paisteen ja rakastavan helteen. Pikku koira istuu tuossa vieressä. Auringonpaisteesta nauttii hän. Aikansa jaksaa ja sitten poistuu fiksusti varjoon. Viileämpi vaihe teki hyvää Juppelle. Ruoka maistuu ja kakka on normaali ( oli ripskalla pari päivää.)

Olen ollut hyvä ihminen ja jaksanut harrastaa kuntoliikuntaa lähes joka aamu. Tänään jätin sauvat väliin ja heilun pidemmän treenin kahvakuulalla. On se rankkoo hommoo. Hyi, helevetti! Mutta päätin loman alussa, että tunti mun pullamössö mukavuusalueelta aamuisin ei ole paljon pois mun elämästä. Kärsi homo, kyllä sinä osaat nauttia. Ja jos nyt totta puhun, niin kärsiminen tuntuu ihan hyvälle. Ei niin, että siitä suoranaisesti nauttisin. Ei herra paratkoon, eihän se silloin olisi kärsimistä.

Jep. Nyt täytyy laittaa hiukka lilaa luomeen, että arvaa kirkolle lähteä. Vaikka ollaankin landella, joku tyyli täytyy olla. Kroksit jalassa ei kirkolle lähdetä ja paskaverkkarit vaihdetaan pyhäkolttuun. Mie olen urbaani gei, enkä mikään junttipulla. Tällekin päivälle löytyi kivvoo hommoo ja illalla voisi lämmittää saunan. Ou jee!