Hoikka hullu

Voe perseen pyllähdys! Olen pyörinyt unettomana jo tovin ja päätin lopulta nousta ylös. Ei tule uni vaikka kuinka rukoilisi. Mitäs sitten teet? Tänne näin sydäntä purkamaan ja tässä on aina se vaara, että tulee taas painokelvotonta tavaraa. Mitä painokelvotonta, mihin näitä nyt painetaan? Kai se on sellainen sanonta...

Pientä oireilua maaniseen suuntaan on havaittavissa. Onko depis taakse jäänyttä ja nyt taas huidellaan hui hai, eikä uni saa. On se outo tuo ihmismieli. Järkyttäväähän tässä on se, että olin eilen pirteä kuin bambi, eikä nytkään väsy paina. Maanista mannaa siis. Vai voiko siihen olla syynä viikonlopun hillitön kuntoilubuumi? Kävin peräti kolmena aamuna lenkillä ja kuntovoimailin urheasti. Siitä saa energiaa vai antaako maanisuus taas voimia. Laiskapaska olo ( lue lihava) saa väistyä urheilijanuorukaisen tieltä. Hyvä Suomiii!!!

Olin eilen niin pirteä duunin jälkeen, että puuhastelin itseni kanssa parisen tuntia. Enkä nyt tarkoita mitään tuhmaa puuhastelua, hyi olkoon. Laitoin siis oman tukkani. Niin raitaa sipasin ja latvaa leikkasin. Töissä on niin kiire, että ei kerkeä ja oma pää on kuin petolinnun perse. Vähän kulmakarvaan väriä ja olemattoman rintakarvan sheivausta rantakuntoon. Joskaan näillä kiloilla ei ole mitään asiaa yleisille rannoille, mutta on hyvä nättinä jäädä lomalle. Normaalisti duunin jälkeen makaan sohvalla raatona, ei vähempää voisi ulkoinen kiinnostaa. Nyt ollaan niin stylee, niin stylee. Laitoin illalla päivänasunkin valmiiksi. Sen josta jo aikaisemmin mainitsin. Kai se nyt on kuvattava. Sitä odotan kyllä aamuun. Niin maaninen en ole, että alkaisin tässä ja nyt tälläämään vain siksi, että saisin päivänasukuvan. Huh ja Hah!  Katsotaan nyt.... Saattaahan se olla, että näin kierroksilla arvostelukyky on syvältä ja aamu pelastaa.

Pihalla on hellä hetki. Aamu on arasti auennut ja kuutamo puolikkaana möllää. Mustarastaat pitää aika konserttoa. Se on hienoa. Tää on siitä kiva asuinlähiö, että luonto on niin liki. Kaikki on rehvää ja vihreää. Ei pääse pojan maalaisjuuret unohtuu. Siis mitkä maalaiset? Mie oon kyllä ihan kaupungin kasvatti. Taidan olla jotenkin romanttisella tuulella, höh.

Mie laihutan taas vaihteeks. Takana yksi oraalista, anaalista ja emotionaalista tyydytystä tuottanut päivä. Olen kieltäytynyt urheasti kaikesta makiasta. Se iltapäiväkahvin pikkuleipä oli kyllä tiukka paikka. Annoin sokeripirulle himppusen ravintoa ja laitoin mokan joukkoon pikkasen sokeria. Siinä kaikki! Järkyttävän terveellinen päivän ateriakokonaisuus hivelee JO hoikistunutta olemustani. Eikös tämä jo riitä, voinko huomenna saada pullaa? Ei, ei, nyt täytyy olla tiukkana! Maaniset ihmiset eivät syö pullaa, ne kuntoilee ja elää terveellisesti. Ne on hyviä ihmisiä. Taidan olla hullu.... Hoikka hullu. Lähtiskö lenkille?

Loma lähenee uhkaavasti. Minulla alkaa muodostua tavaksi tullut paniikki. Pitäisi laittaa se loma järjestykseen. Mitä tehdään, milloin tehdään ja minne mennään. Juuri niin. Lomallahan ei voi vain olla ja lomailla, vaan se täytyy suunnitella ennakkoon. Usko tai älä, mutta minulla on ollut myös sellaisia lomia, että olen jo odottanut arkea. En halua kuolla tylsyyteen lomalla, siksi jotakin aksöniä ja aktiviteettiä on oltava. Nyt tuli ressi. Pitäisikö ilmottautua jollekin kurssille? Joku kiva posliinin maalaus tai kansanperinteet kunniaan kurssi. Siinä on ajatusta. Ukkorähjälle täytyy pitää puhuttele siitä, miten lomalla käyttäydytään. Se saattaa pelastaa parisuhteemme. Yleensä, joka syksy, lomien jälkeen tehdään pesänjakoa. Se on kuulkaa hyvä ennakkoon kertoa haaveista ja lomaunelmista. Näin ei tarvitse turhaa riitaantua, eikä teroitella moottorisahan teriä.

Joko kokeilisi pelastavaa unta, oisko se unijukka nurkilla? Mokkoo en vielä keitä, pirusti tekisi mieli. Sen jos teen, niin siiten ei enää nukuta. Pitkä työpäivä edessä, ei jumalaton jaksa vaikka maaninen onkin. Joku roti on oltava. Hyvää yötä tai siis huomenta!