30.3.2011

Haudanvakavasti

Vaikka lumi peittää vielä suurinta osaa luontoa ja elämää sen ympärillä, niin hautausmaalta löytyy aina kuvattavaa. Olenko perverssi, mutta voisin vain hortoilla siellä ja räppäillä. Valitettavasti aika loppui kesken, mutta tässä muutama otos. Odotan jo niin, että elämä ympärillämme herää ja pääsee sitä kuvamaan. Oih, kuinka odotankaan!

Tsirp, tsirp!

Ei vapaata vangita voi.

Kahleissa

Surullista mutta totta.

Kolmas kerta toden sanoo.

Ympyrä sulkeutuu.

Kolme muskettisoturia.

Anna mun olla!

Ylöskatsomus

5 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia. Puhuttelevia.
    Olit löytänyt sopivat sanat jokaiselle.

    VastaaPoista
  2. Hautuumaathan on makeita paikkoja ja kuten kuvistasi näkyy täynnä ihania asioita ja esineitä. Kesällä ne vasta upeita on ja minä miellän ne enemmän puistoiksi. Jos jotain asia vaivaa se on hänen omaa pikkusieluisuutta.

    VastaaPoista
  3. Siellä asuu rauha ja sielun kauneus!

    VastaaPoista
  4. Onko Hietsun hautausmaa? Taidan tunnistaa... ;) Olen itse hautausmaafani ja mitä unohdetumpi pyhä maa, sen enemmän kiinnostaa!

    VastaaPoista
  5. Hietsussa ollaan juu. Mun feivorit mesta, Tunnen paikan kuin omat taskuni, asuin joskus vuonna yks ja kaks siinä kulmilla ja tuli vietettyä aikaa siellä aikas paljon. Hieno paikka. Kuvaus jatkukoon... kunhan saadaan kevät valot.

    VastaaPoista