1.4.2010

Lähdön tunnelmaa

Ou jee!
Sanan varsinaisessa merkityksessä on ollut kiirastorstai. Helevetin kiire duunissa. Hyvä niin, päivä lensi kuin siivillä ja nyt mie oon lomalla. On se vaan niin jännä, että nämä lomat tulevat aina jotenkin niin tarpeeseen ja oikeaan aikaan. Helpotuksen huokaus. Syvä sellainen.

Pientä järjestelyä ja pakkausta iltaehtoolla. Huomenna minä menen! Minä lähden! Olen lomamatkalla! Hei haloo, en ole menossa sen pidemmälle kuin Himokselle pääsiäisen viettoon, mut on vaan niin siistii vaihtaa ympyröitä hetkeksi. Jee, jee....
Alko on ok. Safkat on ok ja kamat on pakattu. Naamalla virkistävä loman aloitus naamio ja lasissa helmeilee valkoviiniä hiukka. Ei liikaa, että menee energiat. Lasi vain, jos kaksi. Kiitos. Nyt on LOMA!

Otan mukaan läppärin, kameran ja kaiken tietotekniikkani. Tämä on samalla harjoitus siitä, että toimiiko kaikki niin, että voin päivittää kaikkea tätä. Lähetän kuvia, päivityksii ja kerron kuis panee? Meitä lähtee neljä heppua ( mun parhaita kamuja) ja uskoisin, että aika ei käy pitkäksi. Ehkäpä saan kuvan Paulasta eetteriin. Ja mikä tärkeintä, hetkiä iloisesta tunnelmasta, illan hämystä ja hulluttelusta. I hope so...

Vähän väsyttää. Unijukka heittelee hiekkaansa niin, että ropisee. Olen innoissani kuin pikku poika pahan teossa. Eli uni ei välttämättä tule tai ei ainakaan ole syvää ja rauhaisaa. Se on aina niin, kun meitsi matkaan lähtee. Onneton höperö, jännityksellä odottaa...
Hei, nyt on pakko sulkeutua. Kiillotan vielä sukset ja voitelen monot. Täältä tullaan elämä, ihana!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti